F1-historiaa: Ferrarin kaksoisjohto Monzassa päättyi kyyneliin – oman auton kamera rikkoi toisen

Italian GP vuosimallia 1995 on jäänyt historiankirjoihin tapahtumarikkaana koitoksena, josta ei draamaa ja suuria tunteita puuttunut. Yllätysvoittajan saanut kisa lupasi Ferrari-faneille paljon, mutta särki lopulta vain sydämiä.

Draama sai alkunsa jo lämmittelykierroksella, kun paalumies David Coulthard onnistui spinnaamaan ja sammuttamaan autonsa renkaita lämmitellessään. Williamsin varikkomuuri ei voinut kuin manata skotin kallista virhettä.

Coulthardin ja Williamsin onneksi samassa paikassa rytisi myös avauskierroksella. Autoja lojui pitkin rataa, eikä kisan tuomaristolla ollut muuta mahdollisuutta kuin liputtaa kilpailu keskeytetyksi ja uudelleenalotettavaksi.

Tämä tarkoitti sitä, että Coulthard pääsi lähtemään vara-autolla mukaan kisaan paalupaikalta. Tätäkään iloa ei kuitenkaan kauaa kestänyt, kun auton hajonnut pyöränmutteri suisti skotin jo toistamiseen hiekalle ja ulos kilpailusta.

Kärkipaikan peri Ferrari-kuljettaja Gerhard Berger, kotiyleisön suureksi riemuksi. Takana vaanivat Benettonin Michael Schumacher ja Williamsin Damon Hill, joka janosi niskalenkkiä saksalaisesta.

Pari kisaa aiemmin Silverstonessa Hill oli suistanut itsensä ja pahimman MM-kilpakumppaninsa ulos kisasta yltiöpäisellä ohitusyrityksellään. Mestaruus oli lipumassa jälleen kerran Benetton-leiriin, joten Hill ei voinut kärsiä jälleen yhtä kirvelevää tappiota.

Hill ei ole myöhemminkään osannut selittää, mitä hänen päässään liikkui hänen yrittäessä tuhoontuomittua ohitusyritystä Schumacherista.

Hill ei ole myöhemminkään osannut selittää, mitä hänen päässään liikkui hänen yrittäessä tuhoontuomittua ohitusyritystä Schumacherista. Williams rysähti voimalla Benettonin perään sinkauttaen molemmat ulos kisasta.

Schumacher oli luonnollisesti raivoissaan Hillin tempusta, ja hän riensikin välittömästi britin auton luokse huutaen tälle rivouksia. Ratavirkailijat saivat tehdä kaikkensa estääkseen nokkapokan synnyn.

Kaiken draaman keskellä tifoseilla oli syytä riemujuhlaan. Muiden kärkiautojen pupeltaessa ajoivat Tanssivan orhin autot kaksoisjohdossa!

Tifosien syvästi rakastama Jean Alesi veti letkaa ennen jo varikkopysähdyksensä tehnyttä Bergeriä, mutta sitten katastrofi iski.

Alesin auton TV-kamera irtosi, kimpoillen radalla suoraan Bergerin auton eturipustukseen. Itävalaisen matkanteko päättyi siihen paikkaan, mutta jälkikäteen voidaan sanoa jopa onnen käyneen onnettomuudessa. Mikäli kamera olisi osunut Bergerin päähän, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.

Mikäli kamera olisi osunut Bergerin päähän, olisivat seuraukset voineet olla vakavat.

Yksi Ferrari tippui siis leikistä, mutta Alesi jatkoi matkaansa kisan kärjessä varikkokäyntinsä jälkeenkin. Uran ja kauden toinen voitto näytti olevan ranskalaisen taskussa, kun matkaa maaliin oli vain muutama kierros.

Seitsemän kierrosta ennen ruutulippua Alesin auton eturengas savutti pahaenteisesti. Kuljettaja toi autonsa varikolle, mutta varikkomiehistö ei voinut kuin todeta pyöränlaakereiden aiheuttaneen keskeytykseen johtaneen lopputuloksen. Alesin ja tifosien tyrmistykseksi myös legendaarisen auton #27 matkanteko jäi kesken.

Kaiken hämmennyksen keskellä ykkössijan peri Schumacherin tallikaveri Johnny Herbert. Aivan kuten Silverstonessakin, nousi brittikuski voittoon muiden epäonnen myötä. Seuravaksi palkintojuhlallisuuksiin nousivat McLarenin Mika Häkkinen ja Sauberin Heinz-Harald Frentzen.

Hämmentävä kilpailu sai hämmentävän lopputuloksen. Ferrari-fanien puolesta ei voinut kuitenkaan olla tuntematta sympatiaa.

PS. Viidentenä maaliin ajoi Mika Salo Tyrrelillään. Kyseessä olivat miehen ensimmäiset MM-pisteet.