Vaikka monille ihmisille F1 on henki ja elämä, valitettavan harvassa ovat ne henkilöt, jotka jaksavat seurata joka ikisen kisaviikonlopun alusta loppuun.

Sunnuntain kliimaksiin huipentava osakilpailu on luonnollisesti itsestäänselvyys, ja jokainen itseään kunnioittava F1-fani seuraa myös silmä kovana lauantain aika-ajot. Mutta miten on perjantain laita?

Käsi pystyyn: kuinka moni meistä jaksoi seurata tarkasti joka ikisen tämän kauden harjoitussession alusta loppuun? Enkä tarkoita nyt taustalla pyörivänä lähetyksenä, vaan koko ajan huomion keränneenä spektaakkelina.

Ei ole mikään häpeä myöntää, että löysit itsellesi parempaa tekemistä perjantaille ja lauantaille kuin valitettavan usein täysin tyhjänpäiväisten harjoitusten seuraamisen.

Ei se mitään, vaikka et kysymykseeni myönteisesti voisikaan vastata. Ei ole mikään häpeä myöntää, että löysit itsellesi parempaa tekemistä perjantaille ja lauantaille kuin valitettavan usein täysin tyhjänpäiväisten harjoitusten seuraamisen.

Perjantaiharjoituksien mediaseksikkyydestä saatiin hyvä osoitus brittikanava Sky Sportsin Abu Dhabin lähetyksessä. Kanava siirsi kameransa ja kaiken mielenkiintonsa haastatteluun F1-sarjan pomo Chase Careyn kanssa. Samalla F1-ajot näytettiin pienemmässä ruudussa, mikäli joku halusi radankiertelyä seurata. Päätös oli oikea, sillä puolituntisen haastattelun aikana radalla ei tapahtunut mitään mielenkiintoista.

Nykyinen systeemi vapaita harjoituksia kohtaan on kauan sitten pudonnut kehityksen kelkasta. Perjantain ajot voisi heittää suosiolla romukoppaan.

Tällä kaudella tallit saivat kisaviikonloppuisin harjoitusaikaa 240 minuuttia, neljä tuntia. Perjantain osuus tästä on kolme tuntia.

Se on auttamatta liikaa. Tuossa ajassa tallit ehtivät hiomaan autonsa, säätönsä ja taktiikkansa niin täydellisiksi, että kisassa mitkään olosuhteet tai muutokset eivät tunnu tuottavan kenelläkään ongelmia.

Harjoitusmäärän pienentämisessä olisi runsaasti hyviä puolia.

Vähempi testimäärä voisi tuoda satunnaisia yllätyksiä, kun joku talli joko epäonnistuu tai ylisuorittaa autojensa säätöjen kanssa. Vähempi testaaminen olisi myös paitsi myönnytys ”vihreille arvoille”, myös kustannustehokas ratkaisu.

Perjantain muuttaminen media- ja fanipäiväksi tekisi hyvää lajin PR-arvolle ja nostaisi sen osakkeita yleisön silmissä. Fanit kun siirtyvät todennäköisemmin rata-alueelle työelämän tuottamien rajoiusten vuoksi ennemmin perjantaina kuin torstaina.

Totta kai tästäkin ajatuksesta tullaan kuulemaan vastaansanomista. ”Miksi kaikki perinteet tulee aina romuttaa?”

Ison-Britannian GP ajettiin ”vanhaan hyvään aikaan” lauantaisin, jotta yleisö ja kuljettajat saisivat juhlittua ja nukuttua pahan olonsa rauhassa pois sunnuntaisin. Etelä-Afrikassa kausi aloitettiin puolestaan uudenvuodenpäivänä, riippumatta siitä, mille viikonpäivälle tämä osui.

Mutta ei pe-la-su-formaatti ole mikään ikiaikainen ja pyhä instituutti. Takavuosina kisat on järjestetty huomattavasti vapaammin soveltaen.

Ison-Britannian GP ajettiin ”vanhaan hyvään aikaan” lauantaisin, jotta yleisö ja kuljettajat saisivat juhlittua ja nukuttua pahan olonsa rauhassa pois sunnuntain aikana. Etelä-Afrikassa kausi aloitettiin puolestaan uudenvuodenpäivänä, riippumatta siitä, mille viikonpäivälle tämä osui.

Runsas testimäärä oli tarpeen vielä aikana, jolloin tallit pystyivät testaamaan kehitysosiaan ja säätöjään vasta tositoimissa. Nykyaikaisen teknologian ansiosta tietokoneet pystyvät kuitenkin keräämään ja analysoimaan yhdessä kierroksessa enemmän dataa kuin mihin parhaimmatkaan ihmisaivot kykenevät.

Kaksipäiväiset kisaviikonloput olisivat silkkaa edistystä. Silloin F1 olisi jälleen kompakti ja kiinnostava paketti, jossa riittäisi jännitettävää jokaiselle ajominuutille. Se on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä asioista, mitä F1 tarvitsee.