Näkökulma: Varo käytöstäsi, Charles Leclerc! Kuherruskuukausi F1-fanien kanssa voi päättyä Venäjän GP:n kaltaisiin tapahtumiin

Charles Leclercin ja formulafanien orastava rakkaussuhde on vaakalaudalla, kirjoittaa SuomiF1-sivuston Juuso Taipale. Se, mihin Venäjän GP:n voitto ratkesi, on tämän artikkelin osalta irrelevanttia. Kilpailun tapahtumat saattoivat kuitenkin sysätä liikkeelle tapahtumasarjan, joka tulee muokkaamaan käsityksiämme kuljettajista. [readmore from=”venäjän gp”] Ferrarin kyky tehdä jokaisesta strategisesta päätöksestä suuren luokan teatteria tuskastuttaa, mikäli tallia kohtaan löytyy lainkaan sympatiaa. Koen stereotypiohin vetoamisen olevan halpaa selittelyä, mutta Ferrarin tapauksessa sitä tahtoo ajatella jotenkin toisin. Italialaiset… Kuten Jenson Button aiheellisesti ihmettelikin, ei Ferrarilla ollut mitään järkevää syytä tehdä lähtökiihdytyksen imuavusta näin suurta numeroa. Luulisi tallin olleen etukäteen vain tyytyväinen, että autot löytyisivät kärkipaikoilta. Kun kyseessä on kaksi huippukuljettajaa, ei keskinäisen kolarin pelkoa kannattaisi pelätä liikaa. Avauskierroksen jälkeen Ferrari huomasi kaivaneensa itselleen kuopan, josta se ei päässyt ylös. Sebastian Vettel ei halunnut luopua saamastaan edusta, Charles Leclerc halusi palkkion uhrauksestaan. Ärtymys Ferrarin toimiin Venäjällä paistoi Charles Leclercin puheissa – ”Meidän on puhuttava” Toistan itseäni: Ferrarin ei olisi pitänyt antaa tämän koko tilanteen syntyä. Ennen kuin Vettelin menopeli simahti radan varteen, nähtiin kaikin puolin vaivaannuttava esitys italialaistallin toimesta. Valitettavasti venkoilu teki selväksi, ettei talli ole tällä hetkellä ohjaksissa oman toiminnansa suhteen. Vettel rikkoi kuljettajien herrasmiessopimusta, Leclerc kitisi koko maailmalle kärsimästään vääryydestä, ja kirsikkana tässä leivoksessa Ferrarilla ei ollut edes pokkaa myöntää ajattaneensa Leclercin takaisin kärkeen tallimääräyksellä. Sotkusta löytyy kritisoitavaa vaikka kuinka, mutta itse olin pettynyt Leclerciin. Kyllä, mies oli nopeampi tallin kuljettajista, ja Vettel teki keljut häntä kohtaan pitäytymällä kisan kärjessä. Hänellä oli kaikki syyt olla ärtynyt.

Vaikka Leclerc onkin tällä hetkellä vahvassa myötävireessä, ei hänen pidä tuudittautua aatteeseen, jossa hän on Ferrarin ehdoton ykkösnyrkki ja -kuljettaja.

Mutta pitkät valitusviestit ”luottamuksesta” ja sen pettämisestä eivät kuulu saisi kuulua huippukuljettajan tiimiradiosta, varsinkaan kilpailun alkuhetkillä. Vaikka Leclerc onkin tällä hetkellä vahvassa myötävireessä, ei hänen pidä tuudittautua aatteeseen, jossa hän on Ferrarin ehdoton ykkösnyrkki ja -kuljettaja. Formulakansa voi nähdä Leclercin radioviestit kahdella tavalla. Joko hän on tulisesti voitonhimoinen kuljettaja, joka ei suostu häviämään. Tai sitten hän avautuu paikoissa, joissa pitäisi olla hiljaa ja antaa ajosuoritusten puhua puolestaan. Leclerc on nauttinut tähän hetkeen asti formulafanien rakkaudesta. Harva on häntä kritisoinut voimakkaasti, eikä siihen ole ollut suurta syytäkään. Mutta tällaiset pienet eleet voivat saada aikaiseksi särön, joka kasvaa pian joksikin paljon suuremmaksi, negatiivisessa mielessä. Hyvä esimerkki löytyy toisesta Ferrarista. Kun Vettel liittyi italialaistalliin Kimi Räikkösen tallikaveriksi 2015, ilakoitiin Suomessa kahden ystävyksen unelmaliittoa. Neljä kautta myöhemmin Vettel oli lähes kirosana kaikille Räikkösen faneille. Näkökulma: Kaikkien rakastamasta veijarista sylkykupiksi – mikä tuhosi Sebastian Vettelin maineen (suomalais)fanien silmissä?