Kommentti: F1 on tylsää – Tämä klassikkokilpailu pyyhkii kuninkuusluokalla lattiaa

Formula ykkösten nykytilalle satelee kritiikkiä joka suunnasta. Fanit, media, lajijohto ja jopa kuljettajat pitävät ajamista nykyään liian helppona ja haasteettomana. ”Aikamme gladiaattorit” eivät nouse enää kilpailun jälkeen autoistaan rättiväsyneinä ja kaikkensa antaneina. Ainoa hikeä tuottava toimenpide taitaa olla shampanjapullon heilutteleminen palkintoseremoniassa. Tulevana viikonloppuna Ranskassa käydään kuitenkin autokilpailu, jossa moottoriurheilun alkuperäinen pyhä henki on kenties lähimpänä, kuin missään muussa moottoreilla käytävässä kilpailussa tällä hetkellä. Kyseessä on koitos, joka imee kaikki voimavarat sekä kuljettajista että autoista. Poissaolollaan loistavat renkaiden ja polttoaineen säästäminen, ajo-ohjeita korviin huutelevat insinöörit ja taktiset välimatkat edellä ajaviin. On vain mies, auto ja halu paahtaa vuorokauden ajan niin lujaa kuin kalustosta irti lähtee. Siitä on kyse Le Mansin 24 tunnin ajoissa.

Jokaisen moottoriurheilufanin suosikki

Le Mans on moottoriurheilumaailman kruununjalokivi yhdessä Monacon GP:n ja Indy500:n kanssa. Jokainen näistä kolmesta on hyvin erilainen kokemus, joten niiden suora vertaaminen toisiinsa on mahdotonta. Le Mansissa erityisrääkkiin joutuu sekä auto että kuljettaja. Vaikka yhtä autokuntaa ajaakin nykyään kolme kuljettajaa, kertyy jokaiselle silti usean GP:n verran ajokilometrejä alle täyden vuorokauden mittaisen kilpailun aikana.

Formula ykkösten tuleekin olla varovainen. Jos se ei pian löydä lääkettä ongelmiinsa, saattaa se menettää kuninkuusluokan tittelin toisaalle.

Kilpailussa on aivan oma viehätysvoimansa. Katsojana jo pelkkä yritys valvoa läpi kisan nauttien tästä uskomattomasta jännitysnäytelmästä on hyvin voimaannuttava kokemus. Voin vain kuvitella, miltä kuljettajista ja mekaanikoista mahtaa tuntua. Itse kisassa autokuntien erot saattavat kasvaa suuriksi, jopa kierrosten mittaisiksi. Mutta silti jännitettävää riittää aina ruutulipulle saakka. Pitkässä kisassa ratkaisut voivat tapahtua hyvin pienistä asioista. Iskeekö autoon jokin ongelma? Tekeekö kuljettaja pienen virheen, jolla iso työ heitetään kerralla romukoppaan? Vai ottavatko toiset autoluokat sittenkin hieman liian isoa roolia, kuten kävi vuoden 2011 kilpailussa? Ja se Le Mansin yö. Sitä ei voi selittää, jokaisen täytyy se itse kokea, joko ruudun välityksellä tai jopa paikan päältä. Kun kuljettajat ajavat säkkipimeässäkin yhtä lujaa kuin päivänvalossa, kasvaa kunnioitus näitä rattisankareita kohtaan äärimmäisyyksiin. Le Mans elää tällä hetkellä uutta kukoistuskauttaan. Lähes kaikki merkittävät autonvalmistajat haluavat osallistua siihen. Porsche, Audi, Toyota ja Nissan janoavat kaikki sekä Le Mansin voittoa että kestävyyskilpailujen maailmanmestaruutta (WEC). Laji kasvattaa suosiotaan koko ajan, ja uusia tehdastalleja huhutaan mukaan koko ajan. Voiko F1 sanoa itsestään samaa? Le Mans myös kiinnostaa kuljettajia. Tästä kertoo Nico Hülkenbergin halu ajaa kilpailu ensimmäisenä F1-kuljettajana vuosiin. Myös Fernando Alonso halusi osallistua klassikkokilpailuun, mutta sopimusteknisistä syistä häntä ei päästetty ajamaan. Kestävyysautojen suosion kasvu on nähtävillä myös pienemmissä luokissa. F1 ei ole enää jokaisen kuljettajanalun unelma, vaan yhä useampi tähyää hyvää kuljettajanpaikkaa tehdastiimistä WEC-sarjasta. Romukoppaan joutaa myös ajattelumalli, jossa maailman parhaat kuljettajat löytyvät pelkästään F1-luokasta. Formula ykkösten tuleekin olla varovainen. Jos se ei pian löydä lääkettä ongelmiinsa, saattaa se menettää kuninkuusluokan tittelin toisaalle. Jos et viikonlopullesi parempaa tekemistä keksi, anna Le Mansille mahdollisuus. Jos olet moottoriurheilufani, takaan, ettet tule pettymään. Juuso Taipale Twitter: @JuusoTaipale