Vappu, joka muutti formulat pysyvästi, osa 2: Ratzenberger, unohdettu sankari: ”Edes menehtyminen ei nostanut esille”

F1-maailman vielä tasatessa hengitystään Rubens Barrichellon edellispäivän pelottavan onnettomuuden jälkimainingeissa rullasi Roland Ratzenberger Simtek-autonsa radalle. Maailma saisi pian uutta kauhisteltavaa.

Roland Ratzenberger ei ollut enää nuori kuljettaja hänen saadessa pestin uuden Simtek-tallin toisena kuljettajana kaudeksi 1994. Itävaltalainen oli ajanut vuosia esimerkiksi Mika Saloa ja Eddie Irvineä vastaan kovatasoisessa Japanin Formula 3000 -sarjassa.

Silti 33-vuotiaaksi kuljettajaksi hänen meriittinsä olivat verrattain ohuet. Tästä syystä hän saikin F1-sarjan uusimmalta yrittäjältä vain viiden kilpailun mittaisen ajosopimuksen. Jos hän mielisi jatkaa ajopestiään, täytyisi hänen esittää parastaan radalla.

Simtek ei ollut nätisti sanoen sarjan kilpailukykyisin auto. Kauden ensimmäisessä yrityksessä Ratzenbergerin kohtalona olikin esikarsiutuminen jo lauantain aika-ajojen päätteeksi. Seuraavassa osakilpailussa Japanin Aidassa hän pääsi kuitenkin mukaan sunnuntain starttiin. Uran ainoaksi jääneessä GP:ssä hän oli lopulta 11:s.

F1-karavaanin saapuessa Eurooppaan halusi Ratzenberger kuumeisesti varmistaa työpaikkansa säilymisen. Niinpä ajosuorituksessa täytyisi olla koko viikonlopun ajan hieman ekstralatausta.

Kaudella 1994 F1-kilpailuun huolittiin 26 kilpailijaa, mutta yrittäjiä oli aina kaksi enemmän. Kuten sarjassa aina, on mukana monentasoista kokeilijaa. Häntäpään tallit olivat selvästi erottuneet omaksi kastikseen.

Simtek ja Pacific olivat molemmat uusia talleja sarjassa, ja hyvin nopeasti ne joutuivatkin toteamaan F1-maailman realiteetit. Ilman suuria ihmeellisyyksiä esikarsiutujat tulisivat aina olemaan näiden kahden tallin kuljettajat. Taistelu jatkoonpääsystä oli tiukkaa, sillä eihän kukaan halua kokea karvasta kohtaloa esikarsiutumisesta.

F1-historiaa: Simtek ja Pacific – toinen muistetaan tragediasta, toinen koomisen surkeasta kuljettajastaan

Imolassa Ratzenberger oli pääsemässä mukaan kilpailuun viimeisenä kuljettajana lauantain aika-ajojen ollessa kiivaimmillaan, mutta mikään ei ollut vielä varmaa. Itävaltainen ei halunnut tuhlata hetkeäkään arvokasta ajoaikaa, eikä pieni lipsahdus nurmikolle saanut häntä tulemaan varikolle. Aikaparannus täytyisi tehdä.

Aiemmin kevyessä nurmikkoseikkailussa lievästi vaurioitunut etusiipi hajosi täydessä vauhdissa. Osa siitä kiilautui Ratzenbergerin auton alle tehden siitä ohjauskyvyttömän. Kuljettaja seisoi jarrulla kaikella voimallaan, mutta siitä huolimatta vauhti ei hidastunut tarpeeksi ennen rajua osumaa seinään.

Ratzenberger läpäisi seuraavana päivänä kaikkien muistiin jäävän Tamburello-mutkan puhtaasti, mutta seuraavalla suoralla TV-kamerat tallensivat Simtekistä irtoavan jonkin osan. Aiemmin kevyessä nurmikkoseikkailussa lievästi vaurioitunut etusiipi hajosi täydessä vauhdissa. Osa siitä kiilautui Ratzenbergerin auton alle tehden siitä ohjauskyvyttömän.

Kuljettaja seisoi jarrulla kaikella voimallaan, mutta siitä huolimatta vauhti ei hidastunut tarpeeksi ennen rajua osumaa seinään todella huonossa kulmassa. Auton vasen puoli tuhoutui täysin kilpurin noustessa törmäyksen voimasta hetkeksi muurin päälle. Sen jälkeen autonraato jatkoi vielä kuljettajastaan riippumatonta menoaan radan viertä pysähtyen lopulta irvokkaasti keskelle seuraavaa mutkaa.

Välittömästi kävi selväksi, että kyseessä on erittäin vakava tilanne. Lääkintähenkilökunta yritti toistaa eilispäivän urotekonsa, mutta tällä kertaa tehtävä osoittautui mahdottomaksi. Ratzenberger kärsi onnettomuudessa vakavia kallo- ja niskavammoja, eikä yksikään lääkäri maailmassa olisi pystynyt pelastamaan häntä.

Myöhemmin samana päivänä sairaalasta kantautuukin suru-uutisia. Roland Ratzenberger on menehtynyt ulosajossa saamiinsa vammoihin.

Kuolintapaus oli ensimmäinen F1-viikonlopun aikana 12 vuoteen, viimeisimmän F1-kuljettajan menehtymisen ollessa tapahtunut puolestaan 1986. F1-maailma oli siis saanut elää vuosia perin onnellista ja turvallista aikaa. Imolan ensimmäinen uhri päätti kuitenkin tuon ajanjakson.

Moottoriurheilun ystävät surivat luonnollisesti tapahtunutta, heidän joukossaan myös Ayrton Senna. Viikonlopun tapahtumista selvästi järkyttynyt brasilialainen otti sunnuntaiseen kisaan ohjaamonsa pienen Itävallan lipun tarkoituksenaan osoittaa kunniaa menehtyneelle kollegalleen. Lippu ei kuitenkaan koskaan hulmunnut Sennan käsissä.

On surullista, ettei edes menehtyminen nostanut Ratzenbergeriä tarpeeksi esille suuren yleisön silmissä. Kun kohtalolla oli varata moottoriurheilumaailmalle seuraavana päivänä vielä synkempi tarina, ei suuri yleisö edes tahtonut muistaa toisen kaatuneen sankarin nimeä seuraavan viikon päiväkahvikeskusteluissa. Kaikki huomio kiinnittyi F1-maailman suurimman titaanin kohtaloon, vaikka kuoleman pitäisi aina olla tasa-arvoinen.

Sennan hautajaisia kunnioitti läsnäolollaan suuri joukko F1-sarjan suurmiehiä, mutta Ratzenberger-raukan hautajaisiin väkeä saapui vain kourallinen.

Maailman huomio kohdistui parin viikon päästä Brasiliaan, jossa saatettiin hautaan maan suurin sankari ja kenties kaikkien aikojen parhain moottoriajoneuvoa kuljettanut ihminen.

Sennan hautajaisia kunnioitti läsnäolollaan suuri joukko F1-sarjan suurmiehiä, mutta Ratzenberger-raukan hautajaisiin väkeä saapui vain kourallinen. Yksi heistä oli kuitenkin kansainvälisen autoliiton FIA:n puheenjohtaja Max Mosley, joka halusi kunnioittaa myös toista kaatunutta sankaria.

– Roland on unohdettu. Menin hänen tilaisuuteensa, koska kaikki muut olivat Ayrtonin hautajaisissa. Minusta oli tärkeää, että edes joku muistaisi häntä, Mosley kertoi myöhemmin.

SuomiF1-sivusto käsittelee tässä artikkelisarjassa San Marinon GP:n 1994 tapahtumia. Kyseisen F1-viikonlopuna aikana Roland Ratzenberger ja Ayrton Senna menehtyivät ulosajoissa saamiinsa vammoihin.

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale