”Maailman nopein primadonna” – katso kuvat syntymäpäiväsankari Nigel Mansellin urasta

Viiksekäs britti Nigel Mansell otti oman ajouransa aikana paikkansa monien F1-fanien sydämistä kovalla ja periksiantamattomalla ajotyylillään. Parhaimmillaan Mansell ajoikin aivan yhtä hyvin kuin hänen kovimmat kilpakumppaninsa Ayrton Senna ja Alain Prost, mutta silti harvoin häntä ollaan nostamassa kaikkien aikojen parhaita kuljettajia listattaessa korkeimmille sijoille.

Mansellin uran huippuhetkeksi muodostui kausi 1992, jolloin hän pisti ennätyksen toisensa perään uusiksi kurvaillessaan vastustamattoman ylivoimaiseen maailmanmestaruuteen Williamsin huippukalustolla. Monen mielestä Mansellin ylivoima latisti koko sarjan, ja kehuja saikin enemmän teknisesti ylivertainen auto kuin mestaruuden tuonut kuljettaja.

Mansell jos kuka oli mestaruutensa kuitenkin ansainnut. Katkerat tappiot kausilla 1986 ja 1987 ovat jääneet monen fanin mieleen. Mansell oli kiistatta noiden kausien nopein kuljettaja, mutta se ei aina riitä.

Nopeuden ja häikäsevien rattitaitojen vastapainoksi Mansellin luonnetta ei voinut aina kuitenkaan liiemmin kehua. Suuri ego otti välillä vallan, ja pahimmillaan käytöksessä oli jopa primadonnamaisia piirteitä.

Nopeuden ja häikäsevien rattitaitojen vastapainoksi Mansellin luonnetta ei voinut aina kuitenkaan liiemmin kehua. Suuri ego otti välillä vallan, ja pahimmillaan käytöksessä oli jopa primadonnamaisia piirteitä. Mansellille keskeytyskin oli aina elämää suurempaa draamaa. Mies tuntui joko satuttavan itsensä todella helposti, tai sitten pieni teatraalinen lisäelehteminen oli vain hänen keinonsa saada viimeiset huomiot osakseen oman kisan jo päätyttyä.

Mansell lopetti uransa pariinkin otteeseen. Ensimmäisen kerran niin tapahtui 1990 hänen Ferrarinsa hajottua kotikilpailussa Silverstonessa. Impulsiivinen Mansell ilmaisi saaneensa lajista tarpeekseen ja iskevänsä hanskat tiskiin vuoden päätteeksi. Vaan kuinka ollakaan, istui mies Williamsin ratissa seuraavalla kaudella.

Toisen kerran ovet paukkuivat mestaruuden jälkeen 1992. Mansell ei halunnut jakaa tallia yhdessä Prostin kanssa, ja kun Frank Williams ei myöskään lämmennyt ajatukselle palkankorotouksesta, hyppäsi Mansell uusien haasteiden ääreen Amerikan mantereella. Yksi vuosi riitti hämmästyttämään kaikki. Mansell suorastaan dominoi CART-sarjaa, joka oli tuolloin äärimmäisen kovatasoinen kilpasarja. Ehkäpä tuo kausi olikin osoitus Mansellin ajotaidoista parhaimmillaan.

Lopullista lähtöään F1-sarjasta Mansell ei kuitenkaan päässyt tekemään tyylillä. Ensiksi kauden 1995 avauskilpailut jäivät välistä, koska pyöristynyt ex-mestari ei mahtunut McLaren-autoonsa. Kun uusiksi suunniteltu monokokki vihdoin mahdollisti hänen ajamisensa, huomasi Mansell motivaationsa ehtyneen. Tallikaveri Mika Häkkisen nöyryyttämäksi joutunut Mansell kurvasi varikolle kesken Espanjan kilpailun, riisui ajohanskansa ja totesi Ron Dennikselle tämän olleen tässä.

Pelkästään näistä asioista Mansellia ei tule kuitenkaan muistaa. Mielummin hänestä kannattaa nostaa esille vaikkapa upea taisto Sennaa vastaan Barcelonassa 1991. Tai Unkarin GP:n voitto kaudella 1989. Tai Nelson Piquetin nallittamista ja lopulta tyylikästä ohittamista 1987 Ison-Britannian GP:ssä. ”Il Leone” (leijona) lempinimen Ferrari-aikoinaan saaneesta Mansellista ja hänen otteistaan riittää ihasteltavaa hetkeksi jos toiseksikin.

Nigel Mansellin F1-ura lukuina:

GP:t 187
Voitot: 31
Paalut: 32
Nop.kierrokset: 30
MM-pisteet: 482

Maailmanmestari 1992

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale