Formulamaailma juhlii tänään Michael Schumacheria, joka täyttää 50 vuotta. Myös SuomiF1 osoittaa kunniaa formulalegendalle lukuisin eri artikkelein.

Julkaisimme aiemmin tänään jutun, johon kokosimme yhteen arkistojemme helmiä Schumin komealta uralta. Esille pääsivät niin upeat kuin rumatkin yksittäiset suoritukset, miehen kilpakumppanit ja taustavaikuttajat.

Michael Schumacher 50 vuotta: Kokosimme yhteen liudan Schumin F1-uran upeita ja rumia hetkiä

Koska kyseessä on yksi kaikkien aikojen F1-kuljettajista, ansaitsee Schumi myös pienen uramuistelun. Tässä jutussa Schumin uraa käydään lävitse kuvien kautta.

Juttu jatkuu kuvan jälleen

Schumacherin F1-ura käynnistyi kauden 1991 Belgian osakilpailusta, kun Jordan-talli nappasi Mercedeksen tukeman saksalaiskuljettajan riveihinsä.

Schumacher säväytti välittömästi. Aika-ajoissa hän ajoi itsensä sensaatiomaisesti seitsemänteen lähtöruutuun. Vaikka kisa jäi kesken kytkinongelman vuoksi jo avauskierroksella, huomattiin uuden tähden saapuminen. Alkoi taistelu saksalaiskuljettajan tulevaisuudesta.

Seuraavasta kilpailusta lähtien Schumacher oli Benettonin mies. Tallipäällikkö Flavio Briatore oli valmis lähes mihin tahansa saadakseen saksalaisen talliinsa. Lopulta poliittisen kädenväännön seurauksena siirto toteutui, ja Schumacher sai alleen kilpailukykyisen auton.

Loppukaudesta saksalainen oli vakituinen pisteidenkerääjä. Seuraavalla kaudella vauhti kiihtyi.

Uran avausvoitto osui kohdalle sopivasti Belgiassa, vuosi GP-debyytin jälken. Ensimmäinen kokonainen kausi formula ykkösissä oli Schumacherille menestyksekäs, loppupisteissä hän oli hienosti kolmas.

Schumacherin ja Benettonin vauhti kasvoi vuosi vuodelta. Kausi 1994 oli lopullinen läpimurto huipulle.

Ayrton Sennan kuolema varjosti kautta, josta ei draamaa ja kyseenalaisia tapahtumia puuttunut. Schumacher oli pääosassa lukuisista niistä.

Uran avaustitteliä varjostaa yhä tänäkin päivänä epäilys Benetton-auton laillisuudesta. Auton uskottiin hyödyntäneen luistonestoa, joka oli kielletty kyseiseksi kaudeksi. Myös välitankkauslaitteiston sääntöjenmukaisuutta epäiltiin.

Schumacher itse koki kauden aikana yhden voiton vieneen hylkäyksen sekä kahden kisan mittaisen kilpailukiellon. Kaiken tohinan keskellä kauden päätösfinaaliin lähdettiin Schumacherin johtaessa Damon Hilliä vaivaisella yhdellä MM-pisteellä.

Kausi ”huipentui” kolariin mestaruuskandidaattien välillä. Hetkeä aiemmin kevyesti seinään osunut Schumacher käänsi autonsa ohitusta yrittäneen Williams-kuskin kylkeen. Schumacher kimposi seinään, mutta myös Hillin kisa päättyi jousitusrikkoon. Schumacherista tuli ensimmäinen saksalainen F1-sarjan maailmanmestari.

Seuraavana vuonna Schumacher ei jättänyt selittelyille sijaa. Uran toinen maailmanmestaruus irtosi vakuuttavan esityksen päätteeksi. Kuljettaja ja talli olivat hioutuneet lähes täydelliseksi yhdistelmäksi, mutta Maranellon kutsun (ja rahasäkkien) kuultuaan Schumi koki ajan olevan kypsä uusille haasteille.

Benetton vaihtui Ferrariin, jossa Schumista odotettiin tallin pelastajaa. Lähes 20 vuotta ilman kuljettajien MM-titteliä tarponut talli halusi palata takaisin huipulle, ja tässä onnistuakseen mukaan haluttiin sarjan paras kuljettaja.

Vielä avausvuonna MM-haaveet olivat epärealistiset, mutta siitä huolimatta Schumacher taikoi muutamia upeita ajosuorituksia. Sadetanssi Espanjassa on yksi Schumin uran upeimmista ajosuorituksista.

Kaudella 1997 Schumacher ja Ferrari olivat valmiimpia. Williams oli edelleen sarjan paras auto, mutta Schumacher repi Ferraristaan irti kaiken mahdollisen, vieden MM-taiston Jacques Villeneuvea vastaan jälleen kauden päätöskilpailuun.

Seurasi Schumacherin uran kenties rumin temppu. Villeneuven yllättäessä Ferrari-kuskin rohkealla ohitusyrityksellään käänsi Schumacher jälleen autonsa Williamsin kylkeen.

Tällä kertaa parin kauden takainen temppu ei onnistunut, vaan karman laki toteutui. Schumacher jäi radan varteen, Villeneuven pystyessä jatkamaan matkaansa kohti maailmanmestaruutta. Kauden päätteeksi Schumacher hylättiin MM-taulukosta, mutta hän sai pitää pisteensä ja voittonsa. Maine kärsi kuitenkin kovan kolauksen.

Seuraavana vuonna Williams oli poissa pelistä, mutta uudeksi haastajaksi ilmaantui Mika Häkkinen McLarenillaan. Schumacher sai vihdoinkin vastustajan, jota hänen täytyi kunnioittaa. Suomalainen oli radalla piinkova kilpakumppani, joka ei kuitenkaan sortunut revittelyyn lehtien palstoilla. Häkkinen sai täten Schumacherin täyden kunnioituksen ja maininnan hänen kovimpana kilpakumppaninaan.

Titaanien taiston ensimmäinen osa ratkesi Häkkisen eduksi, kun Schumacherin Ferrari jäi radan varteen kauden 1998 päätösosakilpailussa. Upea ja jännittävä kausi oli saanut sinivalkoisen voittajan, Schumacherin ja Ferrarin joutuessa pettymään jälleen kerran.

Seuraavan vuoden taistelu katkesi ennen aikojaan, kun Schumacher joutui uransa pahimpaan onnettomuuteen kilparadalla. Jarruvikaisen Ferrarin syöksyessä rengasvalliin Silverstonessa katkesivat Schumin jalat ja haaveet MM-tittelistä.

Kauden päätöskisoihin Schumacher palasi vielä nappaamaan kaksi paalupaikkaa sekä kaksi kakkossijaa. Vain kuin osoittaakseen voimansa seuraavaa kautta ajatellen.

Vihdoinkin, lokakuun 8. päivä vuonna 2000, Schumacher ja Ferrari onnistuivat. Läpi kauden jatkunut jännittävä taisto McLarenia ja Häkkistä vastaan ratkesi Japanin Suzukassa Punaisten voittoon. Schumacher oli maailmanmestari Ferrarilla!

Ja kun Schumi ja Ferrari olivat päässeet voittamisen makuun, ei heille löytynyt pysäyttäjää. Tittelit seurasivat toisiaan aina vuoteen 2004 saakka. 2002 ja 2004 muistetaan pökerryttävän ylivoimaisina Schumacher-näytöksinä.

2003 Schumacher joutui taistelemaan tosissaan, kun haastajat onnistuivat horjuttamaan mestareiden valta-asemaa. Kovimmaksi vastustajaksi kohosi Kimi Räikkönen, joka hävisi lopulta taistelun vaivaisella kahdella MM-pisteellä.

2005 Schumacher ja Ferrari putosivat ryminällä huipulta. Vain noustakseen sinne takaisin seuraavaksi vuodeksi.

Seurasi eeppinen taistelu Fernando Alonsoa vastaan. Lopulta nuoruus voitti, mutta Schumacher poistui F1-areenoilta lajin suurimpiin kuuluvana legendana.

 

F1-maailma kohahti 2010, kun Schumacherin nimi kuulutettiin paluun F1-sarjaan tehneen Mercedeksen toisena kuljettajana. Edellisvuonna korvausyritys loukkaantuneen Felipe Massan tilalle Ferrarilla jäi toteutumatta, mutta comeback muualla kuin Ferrarilla hämmensi.

Schumacherin ja Mercedeksen suhde oli kuitenkin lämmin. Schumi oli Hopeanuolen kuljettaja ennen F1-uraansa, ajaen muun muassa Le Mansissa ja DTM-sarjassa Johtotähdellä. Tallijohdossa hääri myös Ross Brawn, strategianero lukuisten Ferrari-voittojen takana

Mercedes oli alkuvuosinaan kuitenkin kaukana nyt nähdystä loistostaan. Myös Schumacher oli yllättävän suurissa ongelmissa. Schumi teki parhaansa, mutta kolme kautta poikivat vain yhden rangaistuksella viedyn paalupaikan sekä palkintokorokesijan.

Miehen palavaa halua palata takaisin F1-sirkukseen pitää ymmärtää, mutta hänen maineelleen vuodet Mersulla tekivät hallaa. Schumacherista tuli kuolevainen siinä missä muistakin.

Uransa viimeisen kerran hän nousi palkintopallille Valenciassa. Seurakseen hän sai manttelinperijänsä, Alonson ja Räikkösen. Moni näki tässä paljon symboliikkaa.

Schumacherin viimeiseksi GP-startiksi jäi Brasilian GP. Saksalainen saapui perinteiseen luokkakuvaan ensimmäisenä, suurelle mestarille sopivasti.