Historia: F1-sarjan lyhyin osakilpailu puolustuspuhe nykypäivän sadekisa-arkuudelle – jopa sadekelin kuningas Senna oli raivoissaan

Nykypäivänä mukavilta kotisohviltaan formulakisoja televisiosta seuraavat fanit jaksavat motkottaa sadekelin pelkäämisestä. ”Ennen kisoja ajettiin vaikka vettä tuli kuin Esterin p*rseestä, nyt yksikin sadepisara pistää ajot stoppiin”, kärkkäimmät huutelijat tuskailevat.

Kärjistetysti totta, mutta on takavuosina ajettu sadekisoja, joita edes entisaikojen ”F1-gladiaattorit” eivät olisi halunneet ajaa.

Näin kävi Australiassa 1991. F1-historian lyhyimpänä osakilpailuna tunnettava mittelö olisi saanut jäädä ajamatta myös tuon aikakauden säännöillä.

Juuri mikään ei puhunut kauden päätöskilpailuna toimineen Australian GP:n läpiviemisen puolesta.

Juuri mikään ei puhunut kauden päätöskilpailuna toimineen Australian GP:n läpiviemisen puolesta. Ayrton Senna oli jo varmistanut uransa kolmannen maailmanmestaruuden, ja McLarenin etumatka Williamsiin oli valmistajien sarjassa 11 pistettä. Kaksoisvoitosta sai tuolloin 16 pistettä, joten Williamsin mestaruussaumat olivat ohuet. Mutta ilmeisesti kuitenkin riittävät, jotta kilpailun alkamiselle voitiin näyttää vihreää valoa.

Sade oli piinannut samaista osakilpailua myös kaksi vuotta aiemmin. Tuolloin panoksella oli kuitenkin mahdollinen maailmanmestaruus, sillä edelliskisassa hylätty Senna olisi voinut kääntää tittelikamppailun vielä edukseen vihamiestään Alain Prostia vastaan.

Prost oli itse kampanjoinut voimakkaasti kauden 1989 kisan perumista kohtaan, mutta kuin kohtalon ivana hänen ei tarvinnut vastaavana tällä kertaa vaivautua. Ferrarin surkeaan kauteen tuskastunut ranskalainen haukkui menopelinsä rekka-autoksi, mistä italialaistalli päätti palkita talismaaninsa välittömäille potkuilla. Lähtöpassit olivat niin yllättävät, että Prostin nimikylttejä revittiin irti vielä GP-viikonlopun alkuhetkillä.

Kisaviikonloppu sujui mukavasti kuivissa olosuhteissa aina sunnuntaihin asti. Kuten tavallista, nappasi Senna paalupaikan McLarenillaan. Vierelleen hän sai MM-taistossa hävinneen Nigel Mansellin, joka halusi päättää kauden sunnuntaina tyylillä. Viiksekäs britti tiesi tallinsa auton olevan kehittymässä suuntaan, jossa sitä olisi seuraavalla kaudella erittäin vaikea pysäyttää. Kuten nyt tiedämme, ei siihen kukaan pystynytkään.

F1-kausi haluttiin päättää ajamalla, kastuivat kuljettajat tai eivät.

Kuljettajien kauhuksi sunnuntaina taivas repesi, ja vettä tuli kuin sieltä kuuluisan Esterin paikasta. Keliolosuhteet olivat lievästikin sanottuna karmeat, mutta kaikkien kuljettajien tyrmistykseksi heidät komennettiin ottamaan lähtöpaikkansa. F1-kausi haluttiin päättää ajamalla, kastuivat kuljettajat tai eivät.

Märät ajohaalarit olivat ongelmista pienimmät. Jo ensimmäisen kierroksen jälkeen kävi selväksi, miten vaarallisissa olosuhteissa kuljettajat joutuivat ajamaan. Adelaiden rata oli paitsi nopea, myös kapea, joten seinäosumat olivat välittömiä, minkä lisäksi romuttuneet autot jäivät pelottavalla tavalla nököttämään radan varteen. Tilannetta ei myöskään yhtään auttanut autojen perästä nouseva sankka sadesumu, joka tappoi kaiken näkyvyyden.

Tässä vaiheessa on hyvä muistuttaa nykypäivän F1-katsojaa, ettei sellaista itsenstäänselvyyttä kuin turva-auto tavattu tuolloin käyttää. Kuskit saisivat paahtaa radalla niin lujaa kuin he pystyisivät, mitä nyt keltaisten lippujen alueella vauhtia tuli hieman höllätä.

Romua alkoikin syntyä välittömästi. Kierroksella neljä ulos spinnasi Satoru Nakajima Tyrrelillään. Seuraavalla varvilla leikistä poistuivat romuttunein autoin Thierry Boutsen, Michael Schumacher, Nicola Larini ja Jean Alesi.

Kahden viimeksi mainitun autot muodostivat kovavauhtiselle suoralle pujotteluradan kärkimiesten Sennan ja Mansellin lähestyessä kolaripaikkaa. Senna sentään pystyi näkemään edessään nököttäneet autonromut, mutta miten vankan sadesumupilven takana ajanut Mansell pystyi välttämään osumat, oli pitkälti onnen ansiota.

Kuin olosuhteita alleviivatakseen Pierluigi Martini suistui seinään ajaessaan suoralla tiellä! Tämä kertonee omaa kieltään olosuhteiden vaarallisuudesta.

Myös kärkimiehille sattui. Mansellin matkanteko päättyi lopulta kierroksella 14 miehen suistuttua seinään. Hän kärsi aivotärähdyksen, tarviten lääkintähenkilökunnan apua.

Toiseksi noussut Sennan tallikaveri Gerhard Berger spinnaili pariinkin otteeseen, samoin uransa päätöskisaa ajanut Nelson Piquet.

Nyt Sennan mitta oli tullut täyteen. Vaikka hän ajoi ylivoimaisessa johtoasemassa vain muutaman kierroksen jälkeen, ei hän halunnut esitellä kiistattomia sadekelin taitojaan yhtään enempää. Hän viittilöi raivoisasti samalla vikuroivaa McLaren-Hondaansa ohjastaen vaatien kilpailun keskeyttämistä tällä välittömällä sekunnilla.

Kiitos luojan tuomaristo uskoi. Punainen lippu heilahti ja ajot F1-kauden 1991 osalta oli saatettu loppuun vain 14 ajetun kierroksen päätteeksi.

Punaisten lippujen myötä lopputulokset otettiin sääntöjen määräämällä tavalla aiempien kierrosten järjestyksestä. Näin ollen seibnään rysäyttänyt Nigel Mansell sai pitää toisen sijansa. Se ei kuitenkaan lääkärintarkastuksen vuoksi podiumjuhlallisuudet missannutta brittiä lämmittänyt.

– Tämä oli täysi vitsi. Romua oli radalla kaikkialla, aivotärähdyksen saanut Mansell puhisi.

Entä mitä kisan ylivoimainen voittaja Senna ajatteli muiden ongelmista?

”Ei tämä ollut mikään kisa. Ainoa tavoite oli pysyä radalla.” – Ayrton Senna

– Ei tämä ollut mikään kisa. Ainoa tavoite oli pysyä radalla. Ei ollut mitään järkeä ajaa lujaa, brasilialainen puhisi kisan jälkeen.

Vaikka nykypäivän kuljettajien paapominen sadeolosuhteissa meneekin välillä liiallisuuksiin, on sille erittäin hyvät perusteet. Varsinkin, jos uhkana on muodostua F1-sarjan historian lyhyimmän osakilpailun toisinto.

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale


Lunasta 50€ ilmainen live-veto Huuhkajien EM-avaukseen! 

  1. Avaa tili Betssonille alapuolen napista ja tee talletus.
  2. Lyö vähintään 1€ 1×2-veto Suomelle Liechtensteinia vastaan.
  3. Suomen voittaessa saat 50€ ilmaisen livevedon Suomen ensimmäiseen EM-otteluun!