Moni entinen F1-kuljettaja on ihmetellyt, miksi nykyautoista on tullut niin uskomattoman helppoja ajaa.

Se on mahdollistanut useiden teinipoikien siirtymisen kuninkuusluokkaan – ja jopa menestymisen siellä. Max Verstappen on tästä erittäin hyvä esimerkki.

Ei hänen kuuluisi voittaa F1-kilpailua keskenkasvuisena, kuten ei kenenkään muunkaan. Vaikka kukaan ei toki voi kiistää Verstappenin mieletöntä lahjakkuutta. Silti sen pitäisi mennä niin, että kun tulet pikkuluokasta F1:een, joudut opettelemaan ensin. Miettimään, kuinka näitä hemmetin hankalia autoja pitää oikein ajaa, hankkimaan voimaa, kehittämään taitojasi, keräämään kokemusta – ja vasta jokusen vuoden päästä olet valmis menestymään. Nyt F3:sta on voinut hypätä höyhenen kevyesti suoraan F1:een – ja samantien palkintopallille asti.

Vanhat gonamiehet muistelevat mielellään, kuinka niska huusi hoosiannaa ja lihakset lauloivat kilisevistä kulkusista, kun kauden ensimmäisistä testeistä oli ajettu pari tuntia. Nyt kaverit pyörittelevät kevyesti rattia koko päivän, eikä hikipisarakaan välttämättä otsalle nouse.

Ensi kauden autoista odotetaan kuitenkin selkeästi raskaampia ajaa – olisiko edessä paluu vanhoihin hyviin aikoihin? Sellaisiin, jolloin vain ne miehet, jotka syövät rautaa ja paskantavat kettinkiä, menestyvät.

Jos näin käy, se voi tuoda ikävän yllätyksen F1-rivissä röyhisteleville teinipojille. Esimerkiksi Verstappen ja Esteban Ocon ovat kummatkin fyysisesti vielä kevyen kaliiberin poikia verrattuna vaikkapa Fernando Alonsoon, Kimi Räikköseen tai Lewis Hamiltoniin. Omalla tavallaan ajaminen hybridi-aikakauden autoilla on antanut väärän kuvan siitä, mitä F1 on. Tai ainakin siitä, mitä sen pitäisi olla.

Jos kauden 2017 autot ovat niin raskaita ja konstikkaita ajaa, mitä ennustetaan, on hyvin mahdollista, että teinipoikien mellastaminen loppuu tähän. Ja se olisi tavallaan upea asia F1:lle, ja palauttaisi takaisin sitä gloriaa, minkä pitäisi lajin yllä leijua; vain kaikkein kovimmat ja kokeneemmat raskaan sarjan tekijämiehet tulevat menestymään.

Juuri tällainen mielikuva F1:stä pitäisi ainakin meidän nostalgiapäissämme GP-kisoja katsovien mielestä olla. Kokonaan eri asia on, jos katsotaan markkinoinnin näkökulmasta; tuskin kukaan muu kuin Max Verstappen sai kaudella 2016 yhtä paljon huomiota. Ilman hänen kamppailuaan – ja ajoittaista tötöilyään – kärkipäässä laji olisi ollut paljon tylsempää seurattavaa. Saattoi aika moni sponsorikin innostua.

Miekka on siis kaksiteräinen. Jos käy niin, että nämä nuoret mediahuomiota ja faneja itseensä imevät teinijantterit eivät kykenekään menestymään kauden 2017 autoilla, eiköhän silloin kalasteta joku sääntöpykäläporsaanreikä vanhasta virttyneestä selkärepusta, jonka avulla ajamista pystytään helpottamaan. Itse toivon, ettei niin käy – F1 on isojen raavaiden miesten leikkiä.

LAURI HOLLO