Harva moottoriurheilija on F1-kuljettaja. Vielä harvempi on menestynyt sellainen. Silti myös ensikatsomalta surkeiksi epäonnistujiksi leimatuista kuljettajista paljastuu mielenkiintoisia taustoja, kun heitä ja heidän uraansa tutkii myös tilastojen ulkopuolelta.

Rehellisyyden nimissä on sanottava, ettei Alex Yoongille koskaan jaettu kovin vahvoja kortteja F1-maailman pokeripöydässä.

Malesialainen Yoong aloitti moottoriurheilu-uransa hyvin vanhana, vasta 15-vuotiaana. Perheen henkisellä ja ennen kaikkea rahallisella tuella ajaneen Yoongin ura törmäsi suureen vastoinkäymiseen, kun perhe ajautui vararikkoon pojan unelmaa toteuttaessa.

Itse asiassa malesialainen sai maksettua F1-seikkailunsa velkojilleen vasta pari vuotta sitten.

Sopimuksen Minardn kanssa varmistuttua paikallinen media tivasi Yoongin mielipidettä omista voitonmahdollisuuksistaan.

Yoongia voisi kuvailla sinnikkääksi.

Yoong ehti pyöriä useissa pienemmissä formulaluokissa muutaman kauden ajan, mutta menestys oli nätistikin sanoen surkeaa. Sitten rahapulassa sinnitellyt Minardi tukeutui malesialaisrahaan. Valtio ja malesialaisyhtiöt halusivat tukea maan oman pojan uraa, ja niin Yoong löysi itsensä F1-varikolta kauden 2001 kolmessa viimeisessä kilpailussa.

Malesiassa oli tuolloin päällä formulabuumi. Oman kilpailun valtio sai kaudeksi 1999, ja siitä asti paikalliset olivat ihastelleet sarjaa imien kaiken irti siitä.

Opittavaa toki oli.

Sopimuksen Minardn kanssa varmistuttua paikallinen media tivasi Yoongin mielipidettä omista voitonmahdollisuuksistaan.

Toimittajia ihmetytti suuresti myös, mitä ihmeellistä punaisen värisissä autoissa oikein on…

Yoong saavutti uransa parhaan sijoituksen kauden 2002 avausosakilpailusta Australiassa. Hän toi autonsa maaliin seitsemäntenä (maaliin jaksoi kahdeksan), mutta valitettavasti tuolloin MM-pisteitä jaettiin vain kuudelle parhaalle.

Yoongin suoritus oli toki hieno, mutta samaan aikaan tallikaveri Mark Webber oli koko varikon juhlituin mies hänen tuotuaan oman ajokkinsa sijalle viisi.

Yoong ei missään vaiheessa säväyttänyt vauhdillisesti, ja kun rahahanat kiristyivät loppukaudesta, jäi malesialaisen F1-ura lopulta 14 GP-startin mittaiseksi. Kolmesti hän karsiutui.

F1-uransa jälkeenkin Yoong viihtyi vielä eri kilpureiden ratissa, mutta menestys on jäänyt vaatimattomaksi.

Yoong ei siis jää historiankirjoihin suurena kuljettajana, mutta ei syntymäpäiviään tänään viettävää miestä täysin lytätäkkään voi. Hän toteutti unelmansa, vaikka hän lähti liikkeelle käytännössä nollatilanteesta. Palkkioksi hän sai vain yleistä pilkkaa ja halveksuntaa, mutta ainakin hän voi sanoa toteuttaneensa unelmansa.

Yoongin tapaus osoittaa myös, ettei formula ykkösissä tällä hetkellä vallitseva kirous nimeltä maksukuskit ole mikään uusi juttu. Rahan voimalla ajavia oli jo ennen Yoongia, heitä oli hänen aikana ja heitä tulee olemaan myös hänen jälkeensäkin. F1-kisan lähtöruudukkoa ei ole koskaan koostettu maailman 20 parhaasta kuljettajasta. Oikeastaan Yoongin kaltaisia kuljettajia pitäisi kiittää siitä, että he saavat meidät tajuamaan sen.

Samalla me suomalaiset voisimme hetkeksi pysähtyä tarkastelemaan, mitä meidän vauhtisankarimme ovat saavuttaneet. Meillä on tälläkin hetkellä kaksi kuljettajaa taistelemassa joka kilpailussa potentiaalisesti palkintokorokesijoituksesta. Olemme olleet käsittämättömän etuoikeutettuja, sillä jokaista räikköstä tai bottasta vastaa aina moninkertainen määrä yoongeja.

Alex Yoongin F1-ura lukuina:

GP-startit: 14 (18 osallistumista)
Pisteet: 0 (paras sijoitus 7:s)

Minardi 2001-2002

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale