Hollannin GP on siirretty ajettavaksi myöhemmin koronaviruksen takia.

Hollanti on toinen kauden 2020 uusista GP-kilpailuista. Maassa on ajettu F1-kisa yhteensä 30 kertaa. Edellisen kerran F1-sarja vieraili maassa 1985. 

Tältä sivulta löydät tuoreimmat kisauutiset, tulokset harjoituksista, aika-ajoista ja itse kilpailusta sekä tietoa ja havainnekuvan radasta.

Sisällysluettelo

• • Hollannin GP -uutiset
  • Radan perustiedot
  • Lisätietoja radasta ja havainnekuva
  • GP-viikonlopun tulokset 2020
  • Hollannin GP -viikonlopun aikataulu
  • Televisiointi ja lähetysajat
  • Hollannin GP:n historiaa

Hollannin GP -uutiset

Lähde: Wikipedia

Avainkohdat:

• A: Tarzan-mutka oli aikoinaan yksi sarjan legendaarisimmista. F1-autojen ollessa ennen huomattavasti vähemmän aerodynaamisempia ja jarrutusteholtaan vähäisempiä kysyi mutkassa oikeassa kohdassa jarruttaminen kuljettajilta taitoa. 
• B: Viimeinen mutka on kallistettu ovaali, joka on jopa jyrkempi kuin legendaarisen Indianapolisin radan kallistus. Kallistus mahdollistaa mutkan ajamisen usealla eri ajolinjalla normaalia nopeammin.

Ratkaisun paikka

Viimeisestä mutkasta optimaalinen uloskiihdytys petaa mahdollisuudet ohitukselle avausmutkassa. Muuten ohitukset voivat olla kapealla radalla kortilla.

Legendaarinen hetki

Jim Clark voitti kauden 1967 kilpailun. Kyseessä oli lajin historian menestyksekkäimmän moottorin, Ford Cosworth DFV:n, ensimmäinen ykkössija.

Kilpailu

Aika-ajot

3. harjoitukset

2. harjoitukset

1. harjoitukset

F1:n oli määrä palata Hollantiin toukokuun alussa, mutta kisa siirrettiin koronavirusepidemian takia myöhemmäksi.

Alta näet viikonlopun aikataulun kokonaisuudessaan. Kellonajat ovat Suomen aikaa ja ne ovat sessioiden alkamisaikoja.

Formula 1 -sarjan lähetysoikeudet omistaa Suomessa MTV Oy, joka näyttää kisaviikonloput maksullisilla C More -kanavillaan.

C More Sport -kanavapaketti maksaa kuukaudessa 29,95 euroa. C More näyttää kanavillaan myös kaikki F2- ja F3-sarjojen osakilpailut.

Vietnamin GP-viikonlopun lähetysajat

TV-aikataulut päivitetään myöhemmin

Hollanti oli takavuosina perinteinen osa F1-sarjaa. Maassa ajettiin F1-kisa muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta jokaisella kaudella 1952-1985.

Nopeavauhtinen ja soljuva, korkeuseroja sisältänyt vanha rata oli kuljettajien suosikki. Pärjätäkseen kuljettajan täytyi luottaa autoonsa, rata kysyi siis kuljettajalta taitoa ja rohkeutta.

Eniten voittoja Hollannin GP:ssä on ajanut Jim Clark. Skottikuljettajan kauden 1967 kilpailun voitto oli historiallinen. Se oli paitsi Lotuksen uuden 49-auton, myös Ford Cosworth DFV -moottorin ensimmäinen kilpailu ja ykkössija. Cosworthista kasvoi seuraavan 15 vuoden aikana moottori, jolla voittoon ajoivat käytännössä kaikki muut tallit Ferraria lukuun ottamatta.

Zandvoortin radalla on nähty myös surullisia hetkiä. 1970 radalla menehtyi Piers Courage, 1973 Roger Williamson. Molemmat menettivät henkensä tuleen syttyneen auton sisällä.

Varsinkin Williamsonin onnettomuus on traaginen osa F1-historiaa. Mies jäi jumiin väärin päin kääntyneeseen palavaan autoonsa, apua huutaen. Vajavaisesti varustautuneet ratavirkailijat eivät pystyneet sammuttamaan paloa tai kääntämään autoa oikein päin, vaan tajuissaan ollut Williamson kuoli liekkeihin apua huutaen.

Williamsonin tallikaveri David Purley pysähtyi radan varteen, yrittäen yksin pelastaa tallikaverinsa. Purley palkittiin myöhemmin urhoollisuudestaan mitalilla.

Williamsonin onnettomuus ja Purleyn pelastusyritykset päätyivät televisiokameroiden taltioimiksi. Onnettomuuden brutaalius herätti monet tajuamaan F1-sarjan kehittyneen liian vaaralliseksi. Sen johdosta turvallisuuteen alettiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota.

Hollanti paluu F1-sarjaan on täysin Max Verstappenin ansiosta. Hollantilaiset ovat olleet jo vuosikymmeniä intohimoisia F1-faneja. Ennen Maxia isä Jos Verstappen oli maanmiestensä kannustuksen kohde.

Voittajat vuosina 1952-1985