Tänään 49 vuotta täyttävä Olivier Panis ei löydy minkään F1-tilaston kärkipäästä. Ei hän liioin sytyttänyt F1-faneja erityisen raivokkaalla taistelulla tai periksiantamattomilla ajo-otteilla. Häntä voisi kuvailla keskikastin varmaksi suorittajaksi, joka ei loistanut parrasvaloissa, mutta joka oli joka kerta valmis suorittamaan oman performanssinsa tilaisuuden saatuaan.

On kuitenkin yksi asia, mikä tekee hänestä mainitsemisen arvoisen. Panis on voittaja. Monacon GP:n voittaja.

Lähdettyään ruudusta 14 kurvasi piskuinen ranskalainen kahden tunnin ajon jälkeen kaikkien yllätykseksi ensimmäisenä ruutulipulle kauden 1996 kilpailussa. Muiden kuljettajien sortuessa ajovirheisiin tai autojen hajotessa putputti ranskalainen maalilinjan ylitse viimeisillä bensatilkoillaan. Koko Ranska hullaantui tuona toukokuisena päivänä, eikä ihme. Olihan Gallian kukko ollut voittoisa omalla maaperällään sekä kuljettajan että auton toimesta.

Panis oli väläyttelijä. Jo ensimmäisillä Ligier-kausillaan hän sementoi asemansa F1-kuljettajien arvostetussa ammattikunnassa. Panis repi välillä Ligieristään irti suorituksia, joiden päätteeksi hän pääsi nauttimaan työn maukkaista hedelmistä. Monacon GP:n voitto 1996 oli ehkä sattumaa ja hivenen tuurin säväyttämä, mutta Panis oli osoittanut taitojaan jo aiemminkin.

Alkukausi 1997 lähti ranskalaiselta käyntiin satumaisesti. Ligier vaihtui Prostiksi, mutta Panis johti sinistä marssia ajamalla kauden toisessa kilpailussa Brasiliassa kolmanneksi. Pari kisaa myöhemmin Espanjassa Panis oli jopa voittaa, mutta tuleva maailmanmestari Jacques Villeneuve oli lopulta kisan ykkönen. Kierroksellaohitettavien taakse jumiutuminen vei liikaa aikaa, jotta Panis olisi pystynyt kunnolla haastamaan Villeneuven.

Sitten tuli Kanada.

Kierroksella 52 Panisin auton etujousitus hajosi ja mies syöksyi hurjalla nopeudella seinään. Etupäästään tuhoutunut Prost JS45 jää keskelle rataa tuhoutuneena. TV-kamerat leikkaavat kuvan autoon, josta kuljettaja ei nouse ylös. Kilpailu keskeytetään, ja Panis toimitetaan sairaalaan.

Murtuneet jalat toipuivat kyllä, mutta tuosta onnettomuudesta muodostui vedenjakaja Panisin uralle. Ranskalainen on itsekin myöntänyt myöhemmin onnettomuuden painaneen hänen mieltään usean vuoden ajan vielä ulosajon jälkeenkin.

Murtuneet jalat toipuivat kyllä, mutta tuosta onnettomuudesta muodostui vedenjakaja Panisin uralle. Ranskalainen on itsekin myöntänyt myöhemmin onnettomuuden painaneen hänen mieltään usean vuoden ajan vielä ulosajon jälkeenkin.

Panis jatkoi Prostilla, mutta tulostaso tipahti. 35 kilpailua Prostilla tuottivat vain kolme pistettä. Myös välit tallipäällikkö Alain Prostiin tulehtuivat. Kaiken lisäksi tärkeän ja läheisen managerin äkillinen menehtyminen kesken kauden 1999 painoi hänen mieltään. Panis tiesi menettävänsä paikkansa tallissa kauden päätteeksi, mutta osoittaen jälleen välähdyksiä kyvyistään ajoi hän kauden päätöskisassa Japanin Suzukassa kauden parasta kisaansa syöksyen startissa kolmanneksi. Tekniikan hajoaminen päätti kuitenkin Prost-uran.

Ron Dennis tarjosi kokeneelle kilpa-ajajalle mahdollisuuden,johon Panis tarttui kaksin käsin. Huipputiimin testikuskina Panis sai ajaa sydämensä kyllyydestä, vaikkakin testaaminen ja kilvanajo eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Panis nautti kuitenkin ajomahdollisuudesta, ja lopulta kuin uudestisyntynyt sotaratsu sai hän vielä kutsun liittyä mukaan taisteluun.

Ajat BARilla ja Toyotalla tarjosivat lopulta pehmeän laskun Panisin F1-uralle. ”Oliivi” ei ehkä ripustanut ajohanskojaan naulaan suurena legendana, mutta arvostettuna rattimiehenä kuitenkin. Ja Monacon GP:n voittajana.

Olivier Panisin F1-ura lukuina:

GP:t: 158
Voitot: 1
Palkintosijat: 5
MM-pisteet: 76

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale