Mika Häkkisen ohitus Michael Schumacherista Belgian osakilpailussa vuonna 2000 on yksi kaikkien aikojen F1-ohituksia. Häkkisen liikettä on usein tituleerattu jopa formulahistorian nerokkaimmaksi. Suomalainen syöksyi kaksi kierrosta ennen kilpailun loppua Schumin edelle ohittaessaan samaan aikaan BARin brassikuski Ricardo Zontan, jonka he varvasivat kierroksella.

Häkkinen muistaa ohituksen terävästi. Hän muistelee sitä McLarenin verkkosivuilla.

– Kuinka uskomaton kisa se olikaan. Olosuhteet olivat tosi vaikeat – kuivaa, märkää. Mutta saimme säädöt osumaan oikein, mikä oli loistavaa. Kun yritin ohittaa hänet hieman ennen kisan loppua [kierros 40/44], hän peitti minua todella rajusti, Häkkinen muistelee.

Schumacher blokkasi Häkkisen Eau Rougen jälkeisellä suoralla. Suomalainen kosketti saksalaiskuljettajan perää ja kevyesti nurmikkoa. Kisan jälkeen Mika kuvattiin antamassa Schumille tiukkasanaista palautetta tilanteesta.

– Olin pöyristynyt, koska vauhti ei ollut 80 kilometriä tunnissa. Mittarissa oli helposti 300, ja jos sellaisissa olosuhteissa menettää auton hallinnan, on varmaa että satuttaa itsensä. Ja pahasti. Puhuin Michaelin kanssa siitä jälkikäteen ymmärtääkseni mikä liikkeen tarkoitus oli. Kilvanajo on kilvanajoa, mutta tietyt rajat on olemassa. En yritä puhua kuin ratojen pyhimys! Olen kova kaveri radalla, enkä anna millimetriäkään periksi. En halua katsoa taaksepäin ja sanoa, että kuinka hirveä kisa ja mikä pahis. Mennyt on mennyttä, Mika selostaa.

– Kaikki mitä sanon, on että toivon ettei hän tee koskaan mitään vastaavaa kenellekään, koska tehdäkseen kuten minä tein, täytyy puristaa jalat yhteen ja todella tsempata. Täytyy olla isot pallit, you know, Häkkinen nauraa.

Rohkeutta Häkkinen todella tarvitsi. Hän sanoo saaneensa Schumacherin vaarallisesta tempusta vain lisää virtaa.

– Onnistuin kääntämään sen edukseni. Ajattelin, että ”haluat pelata tätä peliä?” – ”Pelataan.”

– Eau Rougea ei ajettu täysillä kisassa. Renkaat olivat kuluneet ja jousituskin rasittunut. Mutta sillä hetkellä sanoin itselleni, että aion vetää täysillä, koska muuten minulla ei ole tarpeeksi vauhtia hänen ohittamiseen. Ja minä menin täysillä. Kun menin Eau Rougen läpi – enkä ikinä unohda tätä – luulin, että koko auto räjähtää. Pidin ratista kiinni niin kovaa kuin pystyin ja pidin linjani. Jos olisin ajautunut ulos ajolinjalta, olisin uskoakseni lentänyt Span keskustaan!

Häkkinen ei lentänyt Span keskustaan tai seinään, vaan pääsi suoralle Schumacherin vanavedessä. Sitten kaukaisuudessa näkyi valkoinen, kierroksellaohitettava BAR-Honda.

– Sain sen onnistumaan ja suoralla seuratessani Michaelia ajattelin, että ”Tässä se on. Ohitan hänet. Samaan aikaan näin Zontan horisontissa ja ajattelin, että ”okei, nyt minulla on suunnitelma A ja suunnitelma B.”

– Mutta kun lähdin tekemään ohitusta, olin hyvin huolissani, koska sisälinja oli märkä ja ajolinja kuiva – ja Michael oli siellä. Ajattelin, että jos hän vetää nyt täysillä, minulla ei ole mitään mahdollisuuksia jarruttaa yhtä myöhään kuin hän. Toivoin, että hän olisi niin yllättynyt, että hän jarruttaisi aikaisin ja luovuttaisi. Ja niin hän teki. Se antoi minulle uskomattoman tunteen, Häkkinen muistelee McLaren.comille.