Nico Rosberg kertoo minkälainen prosessi on mutkaan ajo F1-autolla. Mercedes-kuski vei Autocar-lehden kolumnistin Matt Priorin ajotunnille.

– (Jarrutuspiste) on sananmukaisesti jokin tietty piste. Se voi olla merkintä tiessä, muhkura, sadan metrin taulu – mitä tahansa, Rosberg selittää lisäten, että tämä piste muuttuu koko ajan polttoainemäärän ja renkaiden kulumisen ansiosta.

Saksalainen paljastaa myös, että vaikkakin F1-autossa on suurta painon siirtymistä jarrutuksen aikana, nokan pystysuuntaista liikettä ei ole; kaikki liike kohdistuu eteenpäin.

– Täytyy painaa rattia vasten, tai muuten luisuu alas istuimella, Rosberg selittää.

– Jarrutus on suurin ero maantieautoon. Ensimmäisessä jarrutuksen osassa painat poljinta niin kovaa kuin pystyt, koska pitoa, eli siis downforcea, on niin paljon. Mutta kun vauhti hidastuu, pito heikkenee samaa vauhtia. Täytyy siis hellittää jarruja saavuttaakseen maksimihidastuminen.

”Se on vain nopein tapa”

Rosberg kertoo, että jarrutus jatkuu hiljalleen mutkassa siihen pisteeseen asti, että kaasua aletaan jälleen painamaan.

– Me kiihdytämme usein mutkan apeksissa (keskipiste). Täytyy olla erittäin varovainen kaasun syötön kanssa. Heti kun tuntee perän lähtevän, täytyy taas odottaa.

Sopiva määrä liukua on kaikesta huolimatta itse asiassa hyväksi.

– Aliohjautumisen kanssa täytyy odottaa ja odottaa ja odottaa kunnes auto ajaa mutkan ympäri, kun taas yliohjautumisen kanssa… se on vain nopein tapa.

– Tämän lisäksi jokaisella on pieniä salaisuuksia siellä täällä. Ne ovat pieniä juttuja. Usein yksi kuljettaja löytää jotain siellä, toinen täällä. Sitten katsot muita kuljettajia ja otat ideoita heiltä ja kokeilet itse. Koko ajan tapahtuu monia pieniä asioita.