Jyväskylän MM-rallin jälkeen Juho Hännistä haukkuneet erilaisten sosiaalisen median kanavien kommentit vetivät tekstin kirjoittajan niin sanotusti täysin huuruun. Silmääni sattui muun muassa niinkin typerä ajatus, jonka mukaan Hänninen ei voittanut Keski-Suomen soralla mitään, vaan saavutti WRC-uran ensimmäisen podium-paikan ja kolmossijan tuurilla heinä-elokuun taitteessa.

Siis?

Ajatus, että hän ajoi palkintokorokepaikalle tuurilla, oli tietysti syntynyt Sebastien Ogierin ja muutaman muun kärkikuskin ulosajon takia. Näiden epäonnen vuoksi Hänninen nousi ja nousi, mukamas tuurilla.

Pakko sanoa, että kyseisessä ajatuksessa ei ole mitään järkeä. Hänninen ei siis olisi yhtälailla voinut ajaa ulos eikä kärsiä esimerkiksi auton tekniikkamurheista, Ogierin ja kumppanien tavoin?

Kyllä muuten olisi.

Suomalaisella kuitenkin meni Jyväskylässä kaikki nappiin, hän hiipi idioottivarmalla ajolla lähemmäs kärkeä ja otti lopulta kolmossijan. Täysin ansaitusti.

Iskukyky jatkuu

Viimeistään tämä viikonloppu Saksassa näytti sen, että Hännisen väsyneet haukkumiset kannattaa jättää taka-alalle. Toyota-kuski piiskasi autonsa varmasti neljänneksi asfaltilla, jossa pärjääminen oli ennakkoon kysymysmerkkien alla muidenkin suomalaisten osalta.

Kokenut suomalainen on näyttänyt sen, että hän pystyy taistelemaan hyvistä sijoista kisasta ja olosuhteista riippumatta. Ja mikä tietysti parasta, alkukauden epäonni on taakse jäänyttä elämää.

Ei sitä ehkä moni ajattele, että Hänninen on ajanut jo kuudessa kisassa putkeen pisteille. Suomalainen ei välttämättä ole nopein mahdollinen kuski, mutta hänen kauden jälkimmäisen puoliskon ajovarmuus ja ”hiljaa hyvä tulee” -nousut ovat oikeasti olleet seikkoja, jotka hiljentävät toivon mukaan viimeisetkin haukkujat.

– Olen iloinen. Ensimmäisenä päivänä menetin paljon aikaa, mutta sen jälkeen on sujunut hyvin. Olen tyytyväinen tähän varsinkin, kun vertaa kauden ensimmäiseen puoliskoon, Hänninen sanoi sunnuntaina WRC.comille Saksan rallin päätyttyä.

Kommentit kertovat paljon.

On selvää, että asfaltillakin pärjääminen, alkukauden vaikeuksien voittaminen ja ajotavan toimivuus, eli hiipiminen (muiden epäonnen takia) takaa mainioille sijoille nostavat itseluottamusta.

Sivuhuomiona mainittakoon, että sarjasta löytyy täydellinen vastakohtakin. Kisasta toiseen pettyvän Kris Meeken itseluottamus on tasan tarkkaan heikolla pohjalla. Britti pupelsi Saksassa jo ensimmäisellä, vain reilun kahden kilometrin pituisella erikoiskokeella siten, että koko viikonloppu oli heti piloilla.

Hännisestä vielä. Kahdessa edellisessä kisassa hän ollut tulosten valossa varmin suomalainen. Otanta on pieni, mutta tilastollinen fakta komea – arvoa nostaa se, että nämä kilpailut on ajettu soralla ja asfaltilla.

Kuuden kisan pisteputki – ja niiden hyvät sijat – eivät ole tuuria. Suomalainen on pisteensä ansainnut idioottivarmalla työskentelyllä.