Myönnän. En ole koskaan ollut suuri auto- tai moottoriurheilun ystävä.

Toki 1980-luvulla tuli seurattua mikkoloita, aléneita, vatasia ja kankkusia ja Rosbergia. Se oli sitä pikkupojan alkukantaista innostusta kaikkeen urheiluun.

Ja jostakin syystä Henri Toivosen traaginen menehtyminen Korsikan rallissa 1986 jäi tuolloin 9-vuotiaaseen mieleeni voimakkaasti.

Mutta kun seuraavalla vuosikymmenellä oma mopoikä oli saavutettu ja ajokortti-ikä lähestyi, kiinnostus pärinälajeja kohtaan hiipui ja sammui lopulta kokonaan.

Vuoden 2014 alussa muutimme Jyväskylään.

* * *

Ensimmäisenä Jyväskylän-kesänä silloinen työnantajani Ilta-Sanomat halusi minun tekevän urheilusivuille juttuja MM-rallista. Hieman vastahakoisesti suostuin, mutta mitäpä sitä tallimääräyksille.

Kaiken kukkuraksi samalle viikonlopulle osuivat Kuninkuusravit Porissa. Yksihevosvoimaiset kiinnostivat paljon enemmän kuin rallitykit.

Tein Paviljongin kisakeskuksesta käsin joitakin juttuja, mutta erikoiskokeille en eksynyt. Sen ralliviikonlopun skuuppi käveli vastaan Paviljongin hotellissa.

Entinen rallimestari Tommi Mäkinen oli hotellin aulassa ison japanilaisryhmän kanssa. Änkeydyin kysymään Mäkiseltä, että mitäs mitäs? Mäkinen ei voinut kertoa mitään virallista, mutta vihjaili, että jotakin on mahdollisesti viritteillä, ja lähti kestitsemään japanilaisia arvovieraita jonkin erikoiskokeen vip-tiloihin. Tuolloin Ilta-Sanomat vihjaili varovasti Mäkisen ja Toyotan mahdollisista yhteistyökuvioista.

Sunnuntaina Esapekka Lappi ajoi Neste Rally Finlandin voittoon Toyota Gazoo Racingin autolla. Tallin päällikkö on Tommi Mäkinen.

* * *

Jokin kipinä tuosta ensimmäisestä, hyvin ohuesta, rallikokemuksesta jäi kuitenkin kytemään.

Vuosi myöhemmin suuntasimme omien ja kaverin lasten kanssa Himoksen erikoiskokeelle. Vasta tuolloin, läheltä nähtynä, kuultuna ja haistettuna pystyi saamaan jonkin käsityksen siitä, mikä vetää kymmenettuhannet ihmiset joka vuosi Keski-Suomen sorateiden varsille ja pelloille.

Vauhti oli huimaa, moottorien äänet jylhiä, ja se ilmaan kevyesti sekoittuva bensiinin tuoksu…

Viime vuonna oli jälleen tehtävä valinta, ja Turun Kuninkuusravit vei voiton.

Mutta tänä vuonna oli vihdoin mahdollista tutustua ralleihin ilman ”häiriötekijöitä”. Tarkoitus oli ihan vähän vaan käydä aistimassa tunnelmaa Paviljongin kilpailukeskuksella ja huoltovarikolla lasten kanssa.

Paviljonki onkin erinomainen kilpailukeskus MM-rallin kaltaiselle suurtapahtumalle. Varikko ja oheistapantumat samassa kompaktissa paketissa, kaikki erikoiskokeet, majoituspaikat ja muut tarvittavat palvelut lähellä.

Kokeneemmat ralli-ihmiset ovat valistaneet, että juuri tämä on yksi iso tekijä, miksi Jyväskylän rallia pidetään koko MM-sarjan parhaana. Tämä ei siis ole vain suomalaisten, vaan myös muista maista tulevien kilpailijoiden ja talliväen mielipide.

Ja kesäisen Keski-Suomen soratiet, järvi- ja peltomaisemat tekevät itse kilpailureitistä tietysti ainutlaatuisen.

Mutta eihän se todellakaan jäänyt yhden päivän vierailuun Paviljongilla.

Seuraavaksi piti päästä legendaariselle kaupunkierikoiskokeelle, Harjun EK:lle. Ja kun pikkusormi oli mennyt…

* * *

Jos en aiemmin pitänyt itse moottoriurheilua suuressa arvossa, vielä vähemmän ymmärsin ihmisiä, joita kiehtoo sen katsominen.

Mitä järkeä on ensin ajaa auto parkkiin jonkin kinttupolun varteen tai pellolle ja kävellä sitten monta kilometriä metsässä tai liejuisilla pelloilla katsomaan ohikiitäviä autoja, joita näkee parhaimmillaan noin viiden sekunnin ajan?

Ei mitään.

Ja siellä minä olin. Rallin päättäneellä Oittilan Power Stagella 3- 6- ja 8-vuotiaiden poikieni sekä arviolta tuhannen muun ihmisen kanssa. Liejuisten kinttupolkujen päässä, jalkojen alla pettävällä, vetisellä ja pehmenneellä pellolla.

Ei sitten minkään valtakunnan järkeä. Mutta missä on?

Harvoin urheilu- tai minkään muunkaan tapahtuman seuraaminen paikan päällä perustuu järkisyihin, ja harvoin itse urheilutapahtuma, -suoritus tai ottelu on syy paikan päälle saapumiseen.

Paljon enemmän kyse on tunteista, aistikokemuksista, mielen- ja olotilasta. Kiteytettynä elämyksistä.

Esimerkiksi juuri rallit tai kuninkuusravit ovat tapahtumia, joihin saavutaan niiden selittämättömän lumoavan tunnelman takia. Tullaan yhteen samanhenkisten ihmisten kanssa, pidetään hauskaa tuttujen kanssa ja tutustutaan tuntemattomiin, ollaan muutaman päivän ajan yhtä suurta perhettä.

Se on se tunne(lma), jota ei voi selittää. Se pitää kokea.

Oittilaan näitä elämysten etsijöitä oli saapunut niin paljon, että erikoiskokeen järjestäneen Hankasalmen Urheiluautoilijoiden kojusta oli päässyt kaikki myytävä ruoka ja juoma loppumaan. Tietyllä tapaa rallikansan yhteishenki tiivistyy kojua pitäneen herrasmiehen eleeseen: tämä kaivoi jostakin laukusta pojille pahimman nälän pitimiksi paketillisen keksejä – ilmaiseksi. Tämäkin pieni ele saattoi jäädä mieleen muistona, joka saa lähtemään rallipelloille uudelleen.

* * *

Jyväskylän MM-rallissa myös kaikki oheistapahtumat on järjestetty hienosti, jopa koukuttavasti. Paviljongissa ja sen ympärillä on paljon myös lapsiperheille suunnattua ohjelmaa ja tekemistä, ja mikä parasta, lähes kaikki on ilmaista.

Missä muualla pääsee ilmaiseksi esimerkiksi ajamaan kartingia tai kokeilemaan jos jonkinlaisia ajosimulaattoreita virtuaalilaseilla tai ilman?

Ylipäätään ralleissa hinnat on pidetty maltillisina. Neljän päivän rallielämys maksaa noin puolet siitä, mitä kuuluisan ulkomaalaisen rokkiyhtyeen muutaman tunnin keikka.

Autonvalmistajat ja muut rallin yhteistyökumppanit ovat hoksanneet sen, mitä moni muu ei: anna nyt jotakin ilmaiseksi, niin saat myöhemmin paljon takaisin. Jos esimerkiksi omille pojilleni jää pysyvä muistijälki siitä eteläkorealaisesta autonvalmistajasta, jonka teltassa oli parhaat pelit ja josta sai hienoimmat ralliautojulisteet, se saattaa tulevina vuosikymmeninä poikia yritykselle kymmeniätuhansia euroja.

Myös oikeiden ralliautojen näkeminen Paviljongilla ihan vierestä on varsinkin pikkuväelle unohtumaton kokemus. Oli siinä monelle lapselle ihmettelemistä, kun katollaan käyneen italialaiskuskin Umberto Scandolan Skodasta väännettiin metrin päässä sorkkaraudalla peltejä irti.

Myös Ylen Ralliradiolla on tärkeä osuus rallitunnelman luomisessa. Sitä kuunnellaan erikoiskokeiden varrella, parkkialueilla ja autoissa herkeämättä. Meilläkin ralliradio viritti tunnelmaan neljän päivän ajan kotona ja autossa. Ja ralli-illan päättävät Juha-Pekka Taskisen sitkeästi ja väsymättä (?) juontamat Bensaa suonissa -lähetykset ovat tietysti jo käsite ja aivan huikea oma lukunsa suomalaisessa radiohistoriassa.

* * *

Kolme vuotta sitten, ensimmäisen ohuen rallikokemukseni jälkeen ihmettelin Urheilusanomissa (nyk. Urheilulehti), miksi MM-rallin, Kuninkuusravien ja Kalevan kisojen pitää aina olla samana viikonloppuna. Arvelin, että on varmasti ihmisiä, jotka kävisivät mielellään näistä hienoista urheilutapahtumista ainakin kahdessa.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, kaikki kolme tapahtumaa olivat ensimmäisen kerran aikoihin eri viikonloppuina. Joskus sitä uskoo tai ainakin toivoo, että joku lukee näitä kirjoituksia ja niillä on ehkä jopa jotakin vaikutusta.

Mutta se on toissijaista. Pääasia on, että näin olisi jatkossakin. Jos on pakko valita, oma valintani kohdistuu todennäköisesti jatkossakin yksihevosvoimaisten puoleen. Mutta toivottavasti ei ole.

Yhteistä ralleille ja kunkkareille on se, että suuri joukko samanhenkisiä, muiden mielestä ehkä hieman erikois- tai omalaatuisia ihmisiä kokoontuu yhteen ja luo keskuuteensa selittämättömän tunnelman.

Sellaisen, joka pitää itse kokea.

Onneksi Vermon Kuninkuuravit on kalenterissa jo ensi viikonloppuna.

Harri Pirinen
@delharrio10

Aiheet Jyväskylän MM-ralli Pääuutiset Ralli