Uudet omistajat ovat luvanneet tehdä tulevaisuudessa paljon muutoksia pelastaakseen F1-sarjan orastavalta kriisiltä. Uusi sukupolvi halutaan opettaa sisään lajin saloihin heille sopivin keinoin, minkä lisäksi jo ennestään maailmanlaajuisesta suosiosta nauttivaa lajia yritetään viedä yhä uusille alueille.

Hienoja ja jaloja ajatuksia, mutta mitä nämä sitten käytännössä tarkoittavat, jää nähtäviksi. Ainakin se näyttäisi olevan kuitenkin varmaa, että jo nyt massiivisen tuntuista kisakalenteria tullaan kasvattamaan vieläkin suuremmaksi.

Sarjan uudeksi pääsponsoriksi kesken tämän kauden ryhtynyt Heineken-pomo Gianluca di Tondo paljasti halunsa viedä sarjaa yhä enemmän Aasiaan suuntaan. Hän väläytti markkinraon löytyvän esimerkiksi Vietnamista, minkä kaduilla hän näkisi mielellään F1-autojenkin kisailevan (uutinen).

Hyi, mikä ajatus.

Sarjan johtaminen markkinavoittoisesti saattaa tuoda sen omistajille tuohta taskunpohjalle, mutta tavallisille F1-faneille se on kuin keskisormen heiluttelu naaman edessä. Kisaisännäksi näyttäisi pääsevän vain kahdella tapaa: joko valtio rakentaa pramean moottoriradan keskelle aavikkoa, tai sitten talouspäät laskevat maksavien asiakkaiden syytävän rahaa ovista ja ikkunoita formulapomojen lukaaleihin, jos kilpa-areena pykätään parista kaiteesta katsojien kotioville.

Takaisin di Tondon ehdotukseen. Minkälaisella radalla Vietnamissa edes ajettaisiin? Hullu saa olla, mikäli kuvittelisi kyseisen valtion upottavan satoja miljoonia moottoriratahankkesseen.
Joten ei kai Heineken-pomon mielessä ollut jälleen yksi ahdas katurata keskellä suurkaupungin keskustaa?

Ei tässä sinänsä olisi mitään väliä, jos radat olisivat hienoja ja yleisö löytäisi myös paikan päälle. Tai heillä olisi edes varaa ostaa liput lehtereille. Bahrainin ja Abu Dhabin kisanäyttämöt ovat upeita ilmestyksiä, mutta tunnelmaltaan kolkkoja. Samaa voi sanoa myös Kiinasta, sekä jo sarjasta tipahtaneista Etelä-Koreasta, Intiasta ja Turkista. Eikä F1 sementoinut asemaansa yleisön uutena suosikkina Azerbaizhanissakaan tänä vuonna. Kilpailun kohtalo saattaa olla sama edellämainittujen kanssa, mikäli valtionmiesten into sarjaa kohtaan laantuu.

Meksiko tarjosi sentään piristävän poikkeuksen viime vuonna, mutta maan F1-perinteet ulottuvatkin aina 1960-luvulle saakka. Kaksi kuljettajaa sarjassa ja perinteikäs historia saivat sekä nuoret että vanhat sydämet väpättämään taco-maassa.

Takaisin di Tondon ehdotukseen. Minkälaisella radalla Vietnamissa edes ajettaisiin? Hullu saa olla, mikäli kuvittelisi kyseisen valtion upottavan satoja miljoonia moottoriratahankkesseen. Joten ei kai Heineken-pomon mielessä ollut jälleen yksi ahdas katurata keskellä suurkaupungin keskustaa? Ilmainen vinkki: kaasuta-jarruta-toista -teemaa noudattavat mikkihiiri-radat eivät ole kenenkään suosiossa. Okei Monaco ja Singapore, saatte synninpäästön. Valencia, pysy nurkassa.

Kaupunkien keskustoissa tapahtuvat pyörittelyt pitäisi jättää aivan muiden lajien heiniksi. Formula E -sarja on markkinoinut onnistuneesti itsensä tällaiseksi sarjaksi, ja kuninkuusluokan on mielestäni aivan turha yrittää tunkea samoille apajille.