Formulamaailma kohtasi suuren surun vappuna 1994. Tuon viikonlopun tapahtumat tulisivat muuttamaan F1-sarjan tulevaisuuden pysyvästi. Valitettavasti sen tajuaminen vaati kuitenkin ihmishenkiä.

Ennusmerkit roikkuivat ilmassa koko ajan. Jäkikäteen tarkasteltuna F1-jumalat olivat selvästi hylänneet moottoriurheilun kuninkuusluokan tuona keväisenä viikonloppuna.

Rubens Barrichello saapui Imolaan onnellisena miehenä. Toista kauttaan kuninkuusluokassa kisannut lahjakas brasilialainen oli ajanut kauden 1994 kahdessa ensimmäisessä kilpailussa upeasti. Brasiliassa nuorukainen oli neljäs ja kaksi viikkoa myöhemmin Japanissa upeasti kolmas. F1-karavaanin suunnatessa kohti Imolaa Barrichello oli yhteispisteissä peräti toisena.

Aika-ajot käytiin vielä tuolloin kahtena päivänä. Kuljettajilla oli sekä perjantaina että lauantaina tunnin verran ajoaikaa saada ajetuksi mahdollisimman täydellinen ratakierros. Yleensä kovimmat ajat lyötiin tiskiin vasta toisena päivänä, mutta koska esimerkiksi sääolosuhteet saattoivat vaihdella päivien välillä rajustikin, ei perjantainakaan kannattanut löysäillä.

Itsevarmuutta puhkunut Barrichello lähtikin hakemaan jatkoa upesti alkaneelle kaudelleen. Yhden lämmittelykierroksen jälkeen Jordan-Hart kiisi ympäri nopeaa Imolan vauhtirataa. F1-autoa ajetaan aina äärirajoilla, eikä niin sanottua varmaa kierrosta vedetä koskaan. Kaiken pistäminen likoon tuottaa joko huipputuloksen tai katastrofin.

Barrichello sai osakseen jälkimmäisen.

F1-väki jähmettyi seuraamaan televisiokuviin ilmestynyttä romukasaa, joka oli vielä hetki sitten ollut insinöörityön mestariluomus.

Jordan saapui Variante Bassa -nimiseen mutkaan aivan liian vauhdikkaasti. Barrichello yritti tehdä kovassa vauhdissa vielä korjausliikkeen pelastaakseen tilanteen, mutta tämän seurauksena auto syöksyi vauhdikkaasti ulos radan oikeasta reunasta.

Jordan 194 nappasi alleen ilmaa kanttikivestä ja lensi pelottavalla vauhdilla kohti rengaskasan peittämää seinää. Pehmikkeistä ei kuitenkaan ollut liiemmin hyötyä, sillä Barrichellon auto nousi yli metrin korkeudelle maasta. Onneksi auton alaosa osui juuri ja juuri rengaskasan yläpäähän.

Pelottaa ajatellakin mitä olisi tapahtunut, jos brasilialainen olisi lentänyt suoraan ohueen verkkoaitaan, jonka takana dramaattista näkyä todisti joukko katsojia.

Barrichello osui seinään reilusti yli 200 kilometrin tuntivauhdilla. Vauhti tyssäsi hetkessä lähes täysin, mutta rajujen voimien kohteeksi joutuneen brasilialaisen pää nytkähti voimakaasti eteenpäin iskeytyen kilpurin rattiin.

Oikealta puoleltaan täysin tuhoutunut Jordan kiepsahti vielä puolitoista kertaa itsensä ympäri jääden lopulta kyljelleen maahan. F1-väki jähmettyi seuraamaan televisiokuviin ilmestynyttä romukasaa, joka oli vielä hetki sitten ollut insinöörityön mestariluomus.

Paikalle rynnistäneet ratavirkailijat tekivät jotain, mitä nykymaailmassa ei näkisi enää koskaan. Varmistamatta Barrichellon tilaa käänsivät he Jordanin romun takaisin oikein päin. Televisiokuvissa Barrichellon pään voitiin nähdä retkahtavan pelottavasti. Jos onnettomuudessa olisi käynyt pahemmin, olisi tuosta ratavirkailijoiden teosta voinut seurata jotain vakavaa.

Tuon teon jälkeen FIA:n lääkintähenkilökunta saapui onneksi kuitenkin paikalle. Jos F1-kuljettajat jotain ihmistä kunnioittivat, oli se sarjan ylilääkäri Sid Watkins. Rautaisella kokemuksella ja ammattitaidolla Watkins miehistöineen varmisti brasilialaisen saavan ensiluokkaista hoitoa radan varressa, ennen kuin hänet siirrettiin jatkohoitoon lääkintätiloihin.

Hieman myöhemmin media sai levitettäväkseen huojentavaa tietoa. Barrichello oli selvinnyt hurjasta tilanteesta suhteellisen lievin vammoin. Murtunut nenä ja aivotärähdys estivät kuitenkin ajotöiden jatkumisen kauden kolmannen GP-viikonlopun osalta.

Barrichellon herättyä ratasairaalassa näki hän ensimmäisenä ystävänsä Ayrton Sennan kasvot. Seuraavana päivänä jo pahimmasta toipunut nuorempi brasilialainen kertoi esikuvalleen matkustavansa takaisin Englantiin seuraamaan sunnuntaista osakilpailua television välityksellä. Kaksikko ei enää koskaan tavannut.

SuomiF1-sivusto käsittelee tässä artikkelisarjassa San Marinon GP:n 1994 tapahtumia. Kyseisen F1-viikonlopuna aikana Roland Ratzenberger ja Ayrton Senna menehtyivät ulosajoissa saamiinsa vammoihin.