Viime viikonloppuna kuolleella Guy Ligierillä oli ranskalainen unelma. Nähdä ranskalaisen kuljettajan ylittävän maalilinjan voittajana ranskalaisella autolla, jota vauhdittaa ranskalainen moottori.

Tuo ihme nähtiin ensimmäisen kerran Ruotsissa 1977, jollon Jacques Laffite ajoi kilpailun voittoon. Komeampaa ranskalaisjuhlaa saatiin viettää vielä kahteen otteeseen kaudella 1981, kun Laffite ajoi aiemman ranskalaispaketin täydennyksenä voittoon myös ranskalaisella rengasmerkillä.

Kuusi ensimmäistä kautta toivat Ligierille kaikkiaan kahdeksan voittoa, mutta seuraavaa saatiinkin odottaa pitkät viisitoista vuotta. Olivier Panisin ajettua yllätysvoittoon Monacossa 1996 lauloi talli samalla jo hieman tietämättäänkin joutsenlauluaan F1-sarjassa.

Talli sai parhaimmillaan taaksensa jopa Ranskan valtion taloudellisen tuen, mutta lopulta tallista ei kuitenkaan ollut ottamaan viimeistä isoa harppausta aivan terävimmälle huipulle. Ehkä ranskalaisuus olikin tässä tapauksessa jarruttava tekijä. Vaikka varsinkin loppuaikoinaan talli avasi oveaan selvästi kansainvälisempään suuntaan, näyttäytyi talli aina muille ”ranskalaisena tallina”.

Ligierin kaltaisia vahvaan kansalliseen identiteettiin nojaavia talleja on vaikea kuvitella nykypäivän F1-sarjassa. Siniset autot jättivät kuitenkin lähtemättömän vaikutuksen jokaisen F1-fanin muistoihin.

Ligierin F1-tallin historia lukuina:

GP:t: 326
Voitot: 9
Paalut: 9
Nop.Kier: 9
Palkintosijat: 50
MM-pisteet: 388