F1-kauden 2015 alkuun on aikaa alle kaksi viikkoa. SuomiF1-sivusto arvioi sarjan tallien ja niiden kuljettajien asetelmat. Ensimmäisenä vuorossa on Sauber, joka aloittaa kokoonaan uudella kokoonpanolla.

Marcus Ericssonin ja Felipe Nasrin välinen kamppailu voi mennä miten päin vain. Olisin kuitenkin hieman taipuvainen lyhyellä tähtäimellä ennakoimaan Ericssonille lievästi parempaa kisatulostasoa ihan vain sen takia, että lahjakkuudesta riippumatta kaikkia nykyisiä kuljettajia yhdistää yksi asia: poikkeuksellinen kyky omaksua tietoa ja oppia. Tämä näkyy siinä, että usein talven aikana kuljettajat nousevat uudelle tasolle eritoten tulokasvuotensa jälkeen. Vertaamalla kaksikon menestystä formula ykkösten syöttösarjoissa olennaista eroa ei ole – molemmat ovat mestaruudettomia GP2-voittajia.

Viime kaudella Ericsson oli siinä äärimmäisen ei kadehdittavassa asemassa, että hänen oli yritettävä osoittaa kykynsä Caterhamilla taitavaa tallikaveria vastaan. Kamui Kobayashi ajoi Sauberilla kertaalleen vakuuttavan podiumin ja oli aika-ajoissa parhaimmillaan peräti kakkonen. Ratoina niissä olivat muuten Suzuka ja Spa. Kobayashin osittain tunnustamatonta lahjakkuutta osoittaa se, että hän on aina tehnyt parhaat suorituksensa ns. kuljettajan radoilla. Ja tämä mies, jolle Ericsson viime kauden autojen tiukan minimipainorajan ansiosta antoi vielä monta kymmenystä tasoitusta kierroksella, oli ruotsalaisen mittatikkuna.

Itselleni päällimmäisenä Ericssonista viime kaudella on jäänyt mieleen säännönomaiset spinnaukset perjantaisin. Jonkun mielestä tämä kertoo ensisijaisesti kuljettajan taidoista. Minun mielestäni se kertoo ensisijaisesti siitä, että tulospaineinen, teknisesti kokematon ja median runtelema tulokas ajoi suorituskyvytöntä ja arvaamattomasti käyttäytyvää autoa. En näe erityisen vakuuttavia syitä sille, miksi vastaavaa ei olisi sattunut muillekin tulokkaille ja hyvin mahdollisesti monille kokeneemmillekin kuljettajille.

Tänä vuonna Ericssonilla ei ole edellä mainittuja haittoja puolellaan, ainakaan samassa määrin. Sauber-pesti on hänen todellinen alkunsa formula ykkösissä ja ensimmäinen todellinen tilaisuus näyttää, miten hän vertautuu sarjan muihin kuljettajiin. Auton kilpailukyky selviää lauantaina ja sunnuntaina Australiassa, mutta vaikuttaa siltä, että se ei ainakaan erotu muista sen enempää kielteisesti kuin myönteisestikään.

Olli Kuitunen

***

Sauberin viime kausi oli kaikilla mittareilla mitattuna täysi katastrofi. Ensimmäistä kertaa F1-historiansa aikana talli jäi tyystin ilman MM-pisteitä. Heikko kilpailullinen tulos kiihdytti myös taloudellista alamäkeä. Sauber onkin yksi niistä talleista, joka joutuu MM-pisteiden lisäksi kamppailemaan tulevalla kaudella olemassaolostaan.

Minä luotan tallin brassivahvistukseen Felipe Nasriin. Myönnetään, ei brasilialaisessa paista suuren voittajan aura, mutta nopeutensa ja taitonsa hän pystyi parhaimpina päivinään GP2-luokassa osoittamaan.

Marcus Ericsson on taas koko F1-pakan heikoin ratinvääntäjä. Ruotsalaisen tukijat ovat tehneet parhaansa siloitellakseen tien suojatilleen ja suorastaan taluttaneet häntä punaisella matolla, mutta ruotsalainen tuntuu silti onnistuvan kompastumaan jokaiseen kupruun. Otteet ovat olleet ailahtelevaisia, ja kun nopeuskaan ei ole ollut Ericssonin vahvin valtti, en näe mitään syytä miksi hän Nasrin tulevalla kaudella voittaisi.

Sauberin testinäytöt olivat rohkaisevaa seurattavaa, mutta niille ei kannata antaa liikaa arvoa. Talli keskittyi varmasti ajamaan tyhjällä bensatankilla enemmän kuin mikään muu kilpailija. Auto vaikuttaa kuitenkin huomattavasti kilpailukykyisemmältä kuin viime vuonna, joten toista vuotta ilman MM-pisteitä Sauberin tuskin tarvitsee kärvistellä.

Lajin kannalta olisi vain hieno asia, jos Sauberin kaltaiset tallit pärjäisivät. Mutta mikäli sarjan johtohahmot eivät ole valmiita tekemään perustavanlaatuisia muutoksia sarjan rakenteisiin, uhkaa Sauber olla yksi formuloiden marttyyreista.

Juuso Taipale
Twitter: @JuusoTaipale